perjantai 27. tammikuuta 2012

Miksi Hänkin On Täällä?

Kaikenlaista se pistetään Pieni Pinseripoika kestämään. Niinku esimerkiksi tämmöstä nettipimentoo ku melekeen viikon oli. Niinhän siinä sitte kävi, että viime viikonloppuna tuli lähtö. Vanahasta kojista nimittäin. Meinas tuo ensin surettaa, mutta sitte mua alako enämpi ärsyttään, se että ilta toisesa jäläkeen vielä rampattiin siellä vanahassa paikassa. Siinähän kävi lopulta niin, että täällä hyppäsin autosta mieluusti ulos, mutta siellä piti vähä miettiä, että viittisköhän sitä.

Täytyy kai seki myöntää, että ekana yksinolopäivänä täällä meinas vähä hirvittää. Taikka ihan rauhallisesti mää täällä olin, mutta sitte ku noi tuli kotia niin hönttäsin itteni melekeen läkähyksiin. Mutta perjantaina jo otin taas ihan kuulisti, ku emäntä veti päivällä takkiä päälle. No näinhän mää, että se ei ollu mikkään lenkkitakki. Venyttelin siinä vaan itteeni matolla ja kattelin, että kun ny muistais mulle namia jättää. Ja muistihan se.

Mutta voi olla, että oisin ollu vähä enämpi huolissaan siinä sen lähteissä, jos oisin tämän tienny. Että kun ne tuli takasi niin niillä oli mukana tämmönen pissalta haiseva pikkuveikka.


Ensinhän tuo rääpäle oli suorastaan pelossaan ja katteli vaan kunnioittavasti mun komiaa olemusta alamaistaan. Mutta aika pian iltapäikkäriensä jäläkeen se meinas jo käyä tassuun kiinni. Emäntä oli suorastaan ihimeissään, kuinka rauhassa mää sen annoin olla. No mikäs. Tommonen pisuli. Kai se tuli hoitoon tai jotaki niin olokoon. Kai sen kansa leikkiäkki voi, kuhan ei tuu mun kauneusunia häiritteen tai luita viemään.


Täytyy tarkkailla tilannetta.

- Riemu

Suloinen

Jopas vain vierähti aikaa nettipimennossa ja muutenki touhussa ja työssä. Muutettiin tosiaan viime viikonloppuna ja tänään sitten tuli tuo pieni karvainen kaveri... Mutta siittä lisää toisella kertaa. Pistetääs tähän nyt näitä postittamatta jääneitä kuvia viime viikon pentuvierailulta. Eli Multakirsun T-pentuja kuuen viikon ikäsenä, olokaa hyvät:

Multakirsun Taran Toivo Multakirsun Taran Taisto Multakirsun Taran Taika


- Emäntä

perjantai 20. tammikuuta 2012

Mun Koti Ei Oo Täällä

Tää alakaa mennä vakavaksi. Siis kaikkihan on alakanu jo muutama viikko sitte, mutta nyt tää alakaa jo vähä pelottaakki. Tai ainaki huolestuttaa.

Siis tiistaina mut vietiin Ricolaan hoitoon ja emäntä oli pois koko päivän. Sitte myöhällä, ku emäntä vihon tuli kotia niin se haisi ihan... No pissalta. Ja jotenki ettäisesti Ricoltaki. Mun piti melekeen porata nokka läpi sen puserosta, ku se haisi niin kamalalta.

Toinen huolettava juttu on ollu, ku täällä on alakanu lojumaan nuita pahavilaatikoita pitkin poikin. Tiistain haisutteluissani mulla pääski pieni piru irralleen. Ensin kävin kaiveleen pyykkikorista emännän tuoman fleecepeiton ja kaapotin sen kans sohovalle nuitten viereen. Vähä sen jäläkeen, ku emäntä vei sen takas, repäsin yhestä pahavilaatikosta palasen leikkikaveriksi, ku oli niiiiiiin tylsää taas.

Ja nyt sitte. Ollaan monta iltaa oltu semmosessa tyhyjässä talossa niinku sillon joskus täällä ennenku tähän tultiin. Siellä ei oo ollu muuta ku mun karvamatto ja puruluu. Niin ja siivousvälineet. Ja neliömetritolokulla liukasta lattiaa.

Empä tiiä. Vähähän tää taas siltä tunnustaa, että lähtö tästä tullee. Mutta että mikä se on se haisuliki, jota emäntä ramppaa kattomassa...

- Riemu

sunnuntai 15. tammikuuta 2012

Varasta Pomolta

Riemu on opetellu hienon uuen tavan. Oon mää ennenki huomannu yrityksiä, mutta viime viikolla kuukausien harjottelu ilimeisesti alako tuottaa tulosta. Tajusin asian yhtenä aamuna ku unenpöpperössä olin lähössä kaverin kans aamulenkille. Kokkeilin namitaskua ja tyhyjähän se oli. Täytin sen ja lähin käveleen.

Kävellessä ja ihhaillessa kaunista lumista pakkasmaisemaa mulla alako raksuttaa. Määhän olin viimeks edellisenä aamuna täyttäny taskuni nameilla. Sopivan viattoman olosena syyllinen jolkotteli jostain taas mun vierelle namia pyytämään. Jepjep. Riemu on ruennu taskuvarkaaks.

Mää en oo varma, että oonko mää unohtanu vetskarin auki, vai onko se tyyppi senki avannu, ennen herkkuhetkee. Onneks takki on ehjä kumminki. Aina joskus oon ihimetelly, että miks se tiputtellee meijän kenkiä kenkätelineestä, mutta tyhymähän mää oon ollu. Se vaan raivaa ne tieltään, jotta saa etutassut siihen telineelle, että ylettää paremmin taskuille.

Oonhan mää muutaman kerran herran puuhasta yllättäny, ku on kuulunu niin ihimeellistä puuhastelua etteisestä. Mutta nyt se vasta on onnistunu taskujen täydellisessä tyhyjäyksessä pari kertaa. Minkäs sille mahtaa, ku kortisooni aiheuttaa jatkuvaa näläkää ja pientä puuhasteluaki on mukava harrastaa. Voi tuota Pientä Pinseripoikaa taas.

- Emäntä

sunnuntai 8. tammikuuta 2012

Käyköön Niin Taikka Näin

Hrrrrr. Olipas siellä napakka pakkanen. Eipä tämmöstä vielä tälle talavelle oo ollukkaan. Vaikka tokihan mää sen haistoin jo viime yönä. Mun aristokraattisen hienostunu pinserihipiäni kerto, että nyt on aika siirtyä sänkyyn nukkumaan. Tähän asti oon vielä tänä talavena pysytelly omassa kopassani. Sen verran rupes kylymä vinka ottaan nokkaan, että kömmin emännän jalakojen taakse puolen yön jäläkeen loppuyöks.

Aamulenkillä meinas tassuja vähä ouvokseltaan palella, mutta päivälenkki meni jo linkkaamati. Ai että on ihana vejellä sikkeitä sisällä pakkaslenkin jäliltä! Vaikka vähä mua meinaa kyllä ressata tuo, että nuo tyypit on jo muutamanaki päivänä tuonu taas nuita pahavilaatikoita pitkin kämppää ja ne täyttelee niitä meijän kaapeista. Mitähän tästäki mahtaa tulla.

Niin ja sitte esmes Roni pelottellee mua jollaki pikku kirviäisellä. Ja houkuttelee kanssansa karkumatkalle. En mää ainakaan tuohon pakkaseen lähe, enkä mää tosin vielä tiijä miks pittäis lähtiäkkään? Ihimeellistä vouhotusta joka suuntaan...

- Riemu

Emäntä ompeli vihosta viimein mulle tämmöset mukavan pehemiät valijaat, jotka sillä on ollu työnalla jo iät ja ajat. Kai ne ois miehekkäämmätki voinu olla, mutta mukavuus ennen kaikkia!

keskiviikko 4. tammikuuta 2012

Pienestä Pitäen

Niinkun ehkä jo on todettua, Rico-pappa sai kolome uutta jäläkeläistä itsenäisyyspäivänä. Niitä on nyt sattuneesta syystä käyty ihastelemassa jo kaks kertaa. Eilen viimeks. Ihanan tomeria pieniä russelivauvoja. Leikkii ja taistelee jo melekeen tosissaan. Tässäpä erä kuvia näistä syötävistä:

2 viikon ikäsiä marsuja ja kaunis äiti
Multakirsun Taran Toivo 2 vkoa
Neljän viikon ikäsiä palleroita
Multakirsun Taran Taisto 4 vkoa
Rottakoirat työssään
Taisto
Multakirsun Taran Taika 4 vkoa
Toivo
Toivo
Toivo
Koko kaunis pesue

Niiiiin. Saattaahan se olla, että Riemu tästä porukasta pikkuveljen saa... Mutta antaa kaverin nyt vielä nauttia ainokaisen jakamattomasta huomiosta. :)

- Emäntä

PS. Poikapennut on varattu, mutta tyttönen etsii vielä kotia! Siitä vaan hyvä harrastuskaveri kainaloon!

maanantai 2. tammikuuta 2012

Vuosi

Niinpä vaihtu taas vuosi. Hengailtiin Ronin ja Reiskan kotona isäntien ja emäntien kaa ja oli ihan jees. Mutta nyt ois aika taas vähä vettää yhteen vuojen 2011 tapahtumia. Noin ylleensä ottain se oli kyllä meleko hilijanen vuosi.

Vuonna 2011...

... oon plokkaillu verkkaisempaan tahtiin ku ekana plokivuonna, mutta pitäny ensimmäisen plokiarvonnan.
... tammikuussa Rico-pappa agilityvalioitu. No siittä ny on mun mielestä hössötetty jo ihan tarpeeks, mutta ihan hieno homma joo.
... mää toimin Reinikaisen lapsenvahtina ja yritin omalta osaltani parhaani mukkaan koulia siittä yhteiskuntakeleposta koiranpentua. Empä tiiä onnistuko.
... mulla tojettiin allerkioita. Kokkeilin refleksologiaa, ruokavalioo etittiin ja kortisoonia oon syöny omiks tarpeiksi. Loppuvuojesta allerkiat onneks oli jo jotenki hallinnassa siejätyshoijon ansiosta.
... allerkiat huomioimatta oon kyllä pysyny terveenä. Ei mittään pissatulehuksia eikä muuta niinku vuonna 2010.
... oon siirtyny raakaravintoon (ainaki toistaiseksi). Se on komian äijämäistä ruokaa. Ja hyvvää.
... oon palellu kovilla pakkasilla ja rämpiny kaameissa kinoksissa. Ja sitte toisaalta kaivannu niitä syystalavella.
... vietin niiiiin tylsän kevvään ku emäntä vaan luki.
... oon reenannu tokua ja agilityä vähemmän ku aikasempina vuosina. Kesällä emäntä jätti mut määrittelemättömän pituselle reenitauolle, ku sillä meni hermot mun tappaan harrastella.
... oon kuitenki käyny talavella möllitokokissoissa ja suorittanu maaliman tyylikkäimmän luoksetulon.
... kesällä kävin meiän omissa epiksissä. Viimesessä osakilipailussa tein melekeen kaks nollaaki! Että en ymmärrä, mistä tuo emäntä tuon jatkuvan krittiikkinsä reppii.
... oon poiminu marjoja.
... oon käyny emännän kans mökillä nauttimasa loppukesän auringonsätteistä.
... oon tavannu hiiren nokatusten. En ollu millänsäkkää.
... oon meinannu metästää peurapaistia koko porukalle aamulenkillä.
... oon suorittanu luonnetestin. Se oli aika v-mäinen juttu.
... oon tutkinu tään paikan ympäristöt ja mettät aika tarkkaan.
... oon kuunnellu tota kamalaa koohmotusta Ricon toisesta pentueesta, joka synty 6.12. Mitähän siittäki vielä tullee?
... en käyny yhessäkkään näyttelyssä, mutta yhessä match showssa edustin Lucan emännän kans ihan mukavasti.

Olis ollu kiva laittaa nuihin juttuihin jottain linkkejä niihin teksteihin mihin ne viittaa, mutta tämän ohojelman linkitys ei oo oikein viimeaikoina toiminu.

Ens vuonna, tai siis tänä vuonna, mää aion jotakuinki jatkaa sammaan malliin. Jos nuo allerkiat sais siihen kuntoon, että olis karvaa kunnolla silimien ympärillä, ja kortisoonin loppumaan niin vissiin sitä vois näytelmiäki ajatella. Emäntä tosin pelekää, että oon jo niin metittyny, ettei mua voi mihinkään ihimisten ilimoille viiä. Niin ja sitte pittäis tietty seki kysyä, että aiheuttaako tuo siedätyshoito itessään jottain, ettei näytelmiin saaha mennä. No seuran mätsäreihin ny ainaki vois mennä, jos niitä on.

Agilityä ja tokua varmaanki jatkellaan sammaa verkkaista tahtia. Ehkä käyään jotku möllikisat ja kesällä varmaan epiksiä lähinnä oman seuran piirissä. Muuten temppuillaan omaksi huviksamma kotikeittiössä ja nautitaan muutenki elämästä. Muutamia isojaki muutoksia mun ja meijän elämään on täsä lähiaikoina kai tulossa, mitä oon noitten höpinöitä puolella korvalla kuunnellu, mutta katellaan päivä kerrallaan.

Mahottoman Riemukasta Vuotta 2012 kaikille!

- Riemu