torstai 22. huhtikuuta 2010

Jos Metsään Haluat Mennä Nyt

Eilinen oli taas tän viikon paras päivä. Luca tuli kylään ja päästiin revitteleen mettään. Eipä oltukkaan hetkeen Lucan kanssa saatu päästellä, ku "mummulassa" emäntä on ruennu pitään mua kiinni. Jotaki se selitti, että sillä oli tekemistä asian kanssa, ku kävin tuossa talvemmalla heittään omia tarkistuslenkkejä siinä lähimettissä.

Emäntä ei muistanu ottaa kameraa mukkaan mettään. Ehkä hyvä nii. Me mentiin Lucan kans nii lujaa, että eihän se ois meitä kuvaan saanu. Että nää muutamat ny on sitte sisältä, jossa vielä vähä jatkettiin painia. Huh, kyllä sitä osaa pinseri olla onnellisen väsyny, ku on saanu riehua sydämmensä kyllyyestä.

Mutta eipä enempää tällä erää. Täytyy palata keräileen voimia. On nimittäin vissiin viikonloppuna taas naisiin lähtö. Ei voi valittaa. Mutta täytyy vähä levähellä ennakkoon, että jaksaa sitte liehitellä.

Riemu

maanantai 12. huhtikuuta 2010

Onnenpäivä

Täällä sitä vaa henkseleitä paukutellaa. Tuli tuossa loppuviikosta pikatilaus tuolta itänaapurista. No mitäs. Kyllähän se mulle passas. Ei muuta ku treffeille Tuusulaan. Herrasmiehenä mulla meni siinä liehitellessä sen verran aikaa, että nuo ihimiset alko jo hätäileen, että tartteeko mulle hommata paikkaaja. Emmää semmosia puheita viittiny kauaa kuunnella niin hoidin hommat kotiin.

Yritin tänään emännälle agilitytreeneissä todistella, että eikö se nyt riitä, että oon noihin siitoshommiin alkanu. Ei oikein kiinnostas tommoset käskemällä tekemiset näin kevätaikaan, ku ois mielekkäämpääki puuhaa. Oon mm. alkanu tekemään taideteoksia. Ruoka ku ei välillä maistu, mutta jotaki sillä pitäs tehä niin asettelen niitä papanoita sillä tavalla nätisti kupin viereen. Emäntä ja isäntä ei tietenkään mun taidetta osaa arvostaa.

Tää halutun uroksen elämä on kyllä mukavaa. Mutta onhan se raskastaki. Viime reissun jälkee piti oikein hakia oma viltti sohvalle ja ottaa piiitkät nokkaunet.

Sittemmin mää oon lähinnä haaveillu niistä tulevista treffeistä, joita mulle on lupailtu ja katellu kaunista keliä. Joskus tuo räpsiminen vaan meinaa ottaa päähän, vaikka tiiän, että sitä on vaikee vastustaa. Oon luonnonlapsi poseeraamisessa.

Riemu