Mitä Kuuluu?

Täällä ollaan! Vieläki. Juu. Emäntä on touhunnu oikeestaan koko syksyn vaan koulua ja töitä ja omiaan. Ja homma on kiihtyny vaan joulua kohti. Sillä on viime aikoina ollu niin palijo töitä ja kouluhommat kasaantunu loppujaksoon, että ei siitä oo oikeestaan ollu mittään ilua. No ens tiistaina sillä on viimenen tentti ja sitte se uhkaili lommailevansa kuukauen. Mutta koulusta tietenki vaan, töitä sitte koulun tilalla... Jeejee. No onneksi sen on pakko olla kotona ainaki kolome päivää jouluna.

Mää ootan joulua jo. Saa koko porukan kassaan ja leikkikavereita aamusta iltaan. Ja luultavasti vähä jotaki ekstrahyvvääki. Nii ja kyllä mää oon mielestäni niin kiltti ollu, että lahajojaki ansaitten. Eihän tuohon onneks ennää montaa viikkua ookkaa.

Tässä välilläpä ei palijoo kummallisuuksia oo tapahtunu. Niille mun sietopistoksille tuli lopulta nelijän viikon tauko, mutta tällä viikolla pistettiin taas. Kyllä mua jonku verran vielä kutittaa naamasta ja korvista, mutta ihan siejettävä olo on. Kortisoonia syön joka toinen päivä vissiinki kevvääseen asti. Se kyllä auttaa suurempiin kutinoihin, mutta pistää pissattaan niin tuskasesti, että pitempinä päivinä saa ihan tosissaan piätellä.

Yhtenä päivänä tuossa syksymmällä emäntä oli unohtanu pesuhuoneen oven auki kortisoonipäivänä niin mun oli pakko käyä siellä päivällä helepottaan oluani... Tähtäsin lattiakaivoon vielä. Emäntä oli kyllä äimänä, että mitä täällä on tapahtunu, ku enhän mää ny sisälle oo pissannu sitte penikka-ajan. Mutta eihän se pahana voinu olla, ku olin kuitenki niin fiksusti ja siististi homman hoitanu.

Toinen ongelma mitä se kortisooni aiheuttaa on se, että mulla on kyllä ihan jatkuvasti näläkä. Se pistää kerjäämään ja hermostuttaa entisestään. Niin ja välillä on ihan pakko kurkistaa pöyille, että onko nuilta unohtunu sinne jotaki. Ihan sillai ohimennen vaan. Mutta ilimeisesti niin ei sais tehä. Enkä mää ennen tätä jatkuvaa kortisoonia niin tainnu tehäkkään. Hyvästä ruokahalusta on se hyöty, että oon kehittäny oikeen komian massan. Painan jo 19,5 killoo ja jotku laihuliinien omistajat siittä on vähä huomautellukki jo. Mutta kylykiluut näkkyy ja tuntuu, että huomautelkoon vaan. Mää haluan lissää ruokaa. Olisin siis hyvässä vejossa näyttelykehhiin, mutta sinneppä ei auta mennä tällä lääkityksellä.

Noitten sietojuttujen lisäksi mää oon nyt syöny varmaan pari kuukautta Pentoxiiniä, että nuo korvat ei alakais vuotaan. Ainaki tähän asti on auttanu, mutta eipä nyt kauhian kylymiä ilimona vielä oo ollukkaan. Oon kyllä kehittyny sen tapletin sihtaamisessa namien välistä aika taitavaksi. Sillai saa enemmän sitä namia. Mutta täytyy toivua ihan omasta ja nuittenki puolesta, että pysyvät ehijänä. Ne on kuitenki ihan kiitettävän kipiät, ku ne aukiaa ja sitte sitä verta on joka paikasa.

Tännään käytiin tuolla kamalassa räntäkelissä vähä Lucan ja Ricon kans mettäilemässä. Luca oli ihan pipipää. En kyllä muista millon se viimeks olis sillä lailla häntä koipien välissä vejelly täysiä pitkin männikköö. Ja sitte se otti jonku jumalattoman karahkan ja veuhkas menemään sen kansa. Emäntäki sitä ihimetteli, että mikä sillä nyt viiraa. Ehkä sillä on joku vappauen huuma ku sehän on tavallaan niinku saanu jäähä yksin kotia, ku sen emäntä ja isäntä lähti pienelle reisulle.

No kai mun sitte tähän loppuun pittää vielä mainita tää ittenäisyyspäivän tapahtuma, josta täälä koohkaa koko naisväki. Ja vähähän tuo tuntuu isoisäntäki olevan innossaan. Niinku siittä, että Rico-papparaisesta tuli toistamisseen isukki. Taikka miten sen ny voi sanua? Vuosi sitte niitä tuli Viivin kans viis ja nyt Taran kans kolome. Nii ja kai se seki pittää mainita, että Ricon viime vuonna syntyneistä pojista Urho eli Multakirsun Lymipyry pärijäs kieltämättä aika makiasti Jyväskylän KV:ssä: JUN-ERI, JUK1, SA, PU1, SERT, ROP! Ei mikkään turha jätkä, vaikka eihän me äijät nyt tietenkään nuista kauneuskilipailuista niin välitetä. Varsinkaan nyt ku en ite oo niissä päässy loistamaa.

Eiköhän tämä riitä tältä errää. Jospa tässä nyt ei ihan kuukautta menis seuraavaan plokkailuun! Joulun ootusta!

- Riemu

Näitä Polkuja Tallaan

Sunnuntaina sempaloitiin meijän seuran epiksissä. Siellä oli oikeen nelijä rattaa. Me osallistuttiin emännän kans kahteen ja sitte emäntä osallistu Ricon ja Ronin kans yhteen. Emäntähän lähti mun kansa ihan vaan hauskuttaan ylleisyä, mutta mitä vielä. Tein taas kerran niin kellontarkkaa työskentelyä, että emäntä oli lentää persiilleen.

Ylleisö nyt sitte ehkä vähä petty, mutta näytinpähän emännälle, että vois sitä mun kans enempiki kisata. Mentiin kylläki molemmissa medikorkeuksilla, mikä on mun mielestä ihan oikeus ja kohtuus. Siks ei sitte tosin mittään palakintoja voitu pokata.

Ensimmäisenä oli möllirata, josta tuli vitonen ja aika hyvällä ajalla. Yllätin emäntää lissää ja tein virheen kontaktilla. Mitäpä rupes ite hötkyileen puomin alastulolla. Mää rankasen semmosista virheistä heti. Meijän toinen rata oli hyppyrata. Sieltäki saatiin vitonen, jota emäntä kyllä kovin purnas tuomarilta. Se anto virheen keppien sisäänmenosta, ku ensin meinasin mennä väärälle puolelle. Mutta ehän mää sitä linjaa ehtiny ylittää, ku emäntä rupes kilijuun niinku palosirreeni. Kai sen tuomarin piti olla tiukkana, ku se oli se Ronin ja Reinon emäntä.

Kuvia ei taaskaan oo sempaloilta. Kaikki oli niin kiireisiä, ettei ehtiny. Sitte siellä oli kyllä niin harmaa päivä ja nopioita koiria, että ei valokaan riittäny.

Tännään meinasin muuten pistää yhen peuran lihhoiksi "mummulan" lähellä. Emäntä väitti, että se näki sen peuran. Mää en mittään nähäny, mutta vainun otin ja säntäsin perrään. Eikä eppäilystä, ettenkö ois sitä kiinni saanu, mutta emäntä kuttu tulleen takasi. Siinähän sitä olis ollu luomulihhaa vähäks aikaa. Ai että. Voi olla, että jos toinen tsäänssi tullee mun kohalle, niin en emäntää kuuntele. Rico-pappa, joka oli mukana, tais olla autuaan tietämätön koko elukasta. Tai sitte ne on sille niin jokapäiväsiä koikkelehtijoita.

Korven kummajainen

Niin sitäki mun on vähä pitäny ihimetellä, ku mua nyt harva se päivä raahataan elläinlääkärillä. Taikka ei mua ees viiä mihinkää hoitohuoneeseen. Joku niistä vastaanoton tyttöistä aina tullee mua kattoon. Se aina vähä jännittää, että mitä ne tekkee, mutta eipä ne taija tehä mittään. Joku itikan pisto siinä niskassa tuntuu ja homma on ohi parissa sekunnissa. Ihime reissuja. Mutta kutinat on ehkä vähä vähentyny. Tai ehkä mää vaan luulen.

Piilossa

- Riemu

Vaaran Merkit

Kauhee tuuli tuolla ulukona. Onneks emäntä ei raahannu mua reenejä vetämään. Siellä oliki pikku keissi, ku kentälle oli kaatunu puu ja valotoloppa. Vorse majöör niinku sanotaa. Onneks ei ollu kettään reenaamasa sillon. Se oli ilimeisesti kaatunu ihan hetki ennenkö emäntä paikalle kerkis. Että niin se voi olla ihan suoraan sanottuna hengenvaarallistaki tuo agility.

Meitsille riittää ihan se, että mut raahataan kuulemma taas huomena elläinlääkäriin. Jollekki piikille sano emäntä. Kuulostaa pahaenteiseltä, mutta kuulemma joku siejätyspiikki vaan. Emmää kyllä mielestäni semmosia tarttis. Mää siejän oikeen hyvin kaikkia. Kaikkia ihimisiä ja koiria ja muitaki elukoita. No okei kissoja mää en niinkää sietäs, mutta emäntä pakottaa sietään niitäki, vaikka ne tunkee mun reviirille.

Emäntä on alakanu mulle semmosestaki vaarasta huomauttelleen ihan ekkaa kertaa mun elämän aikana, että saattasin lihua. Hemmetti. Olis tyytyväinen ku kerranki oon oikeen hyvässä, komiassa lihassa. Se on jotaki mutissu, ku on joutunu munki valijaitten vattanympärystä isontelleen. Ricon kansha se joutuu tekemään sitä jatkuvasti. Mutta minkäs sille mahtaa, ku ruoka maittaa nykysi niin hyvin. Ja sitte ku saa nuita herkkujaki taas niin ne pittää syyä samon tein, ettei niitä ehitä viiä nokan eestä. Ja emäntä ja isäntä saa kyllä syyttää ihan itteensä. Mitäs lyllertävät lenkillä niin hittaasti, että eihän siinä Pienelle Pinseripojalle tuu ees hiki.

Nyt mää meen tuhuaan ton yhen puruluun, ettei sitä kukkaan hävitä. Ja tuo tuuli saa mun puolesta loppua. Melekeen otan sitte satteen mieluummin. Taikka no en sittekään.

- Riemu

PS. Kaikki kuvat on taas Ricosta...

Jos ei mulle anneta vinkuhippoo niin mää nostan koiran pöyälle.

Jaa oliks sulla kesken joku?

Aika mielenkiintosta...

Siinähän koitat tehä hommias.