Säät sattu suosiin tänä pääsiäisenä. Tätä kysseistä juhulaa tuli vietettyä pääsääntösesti koiriin liittyvissä puuhissa, vaikka kovasti oli suunniteltuna kouluhommiaki. Ne nyt sitten vaan jostain syystä jäi... Perjantai oli niin pitkä, että kerkisin leipomaan, käymään treenaamassa Rallin kans, osallistuun seuran vuosikokkoukseen ja vielä hoitaan iltaulukoilut Ricolassa. Rallin kans otettiin tehotreeninä yksittäisiä ongelmaesteitä eli keppejä, keinua ja muista kontakteista puomia.
Saatiin viimeksi koulutuksessa ohojeet Rallin keinukammon päihittämiseksi. Siihen oon nyt yrittäny panostaa. Tasapainolauta/-keinu valamistu viikko sitte ja sitä on aina ruokaillessa reenailtu. Ohoje oli, että aina ennen kaikkia kivvaa, kuten myös ennen lenkkeilyä, mutta en oo siittä ihan pitäny kiinni, ku ongelmaa laualle menemisessä ei oo ollu. Jo toisena iltana Ralli meni ite laualle makkoileen ja ootteleen ruuan laittamista. Tuon siis lauan keittiön matolle aina, ku rupeen laittaan noille ruokia ja ennen "ole hyvää" Ralli menee lauan yli muutamia kertoja. Ongelmia ei tosiaan oo ollu ja Ralli onki ruennu oikeen vauhilla hyppäämään siihen. Eikä sekkään aiheuta minkäänlaista epäröintiä, että itte yritän vielä lisäksi keikutella sitä noppeilla nousuilla ja laskuilla.
Ite keinua yritettään tehä hallilla aina ihan ekaks. Että se kaikki hauska ossuus tullee vasta sen jäläkeen. Keinun yläosasta alas leikkimään juoksu on erittäin varovaista eelleen, vaikka alaosa on vieläki vaan n. 20 cm päässä maasta. Sillä hetkellä ku keinu laskeutuu, Rallin on pakko jämähtää aina jännittyneenä paikalleen. Ei kuitenkaan yritäkkää hypätä keinulta pois, mutta inhottava se sen mielestä tuntuu olevan. Sitte toisaalta semmosta harjotusta, jossa se vaan keinun vierestä hyppää kontaktille ja pamauttaa samalla keinun alas, se tarjoo jopa ite. Että en oikeen ota selevää, mistä se tossa toisessa harjotteessa kiikastaa, mutta eipä se auta ku yrittää toistoilla saaha siihen rohkeutta. Tännään homma nytkähti kuitenki vähäsen etteenpäin, ku otin käyttöön pallon kontaktilla leikkimiseen. Sitä on vaan vähä hankala vettää wubbaan verrattuna, mutta tuntuu olevan sen verran motivoivempi lelu, että käyttäkäämme sitä tästä eespäin.
Riemuki pääsi piiiitkästä aikaa tekemään pienen pyrähyksen. Ja yllätti mut taas aika positiivisesti. Meni kepit ainaki puolen vuojen tauon jäläkeen heti oikeen iliman sen kummempia apuohojauksia ja rupes oikeen juoksemaanki pienellä pätkällä. Käytin palakkana tuota tuommosta pääsiäismunan sisuspalleroo, jossa on nami sisällä. Semmosta isompaa versioo, ku ne normaalit. Se tuntuu kyllä motivoivan Riemua ihan uuella tavalla. Ja ylimääräset haahuilut hallissa jäi tekemättä kokonaan. Ehkäpä tuo kastrointi alakaa näkymään vähä parempana keskittymiskykynä ja helepompana motivointina. Oikeen mukavaa olis se!
Lauantaina meillä oli viimenen toko ProCaniksella. Meillä oli möllikisat, jossa tehtiin 1,5 min paikkamakuu, seuraaminen, omavalintainen jäävä, luoksetulo ja hyppy. Paikkamakuu meni aika hyvin. Ei liikkunu eikä hötkyilly mihinkään suuntaan. Tosin tais pitää sitä omaa hiljasta ääntelyään. Ja palatessa hyppäs ylös heti ku viereen kerkesin. Saman muuten teki luoksepäästävyyessäkin ennenku tajusin, että apua siinäki vielä tarvitaan.
Seuraaminen meni aika mainiosti. Vähä siinä tuli semmosta yli-innokasta hypähtelyä, ku luuli, että mulla on lelu kainalossa. Ja loppua kohti meinas vähä levitä. Mutta erityiskiitosta saatiin erinomasista perusasennoista. Tän jälkeen leikitin meijän juttutuokion ajan Rallia pallolla, mikä oli virhe. Seuraamisesta maahanmeno ei siinä mielentilassa sitte onnistunukkaan vastaku kolomannella käskyllä. Muuten ok. Luoksetulo oli oikeen mallikas, vaikka mää Riemun kanssa oonki tottunu vielä vähä vauhikkaampaan versioon.
Hyppy tehtiin kosketusalusta apuna. Lähti hyvin käskystä hypylle ja jäi alustalle oottaan. Hämmenty vähä, ku ei tullukkaan naksua ja palkkaa, mutta pysy siellä. Liikku kumminkin vähän, ku menin vierelle, mutta tuli hyvään perusasentoon. Vaikka muutki kurssilaiset selviyty tehtävistä oikeen mukavasti, Susanna valitti meijät voittajiksi. Hieno, pätevä pieni pusseli! Loppukommentiksi saatiin, että kokeeseen tarttis rueta suunnitteleen menoo. No on me vähän niinku vissiinki jo päätetty, että elokuussa mennään Reinon ja Rallin kans yhessä, mutta rupeshan tuo poltteleen aikastamista. Sopivien kokkeijen puutteessa tarttenee kumminki oottaa sitä elokuuta. Toukokuussa olis sopivat muuten, mutta tulee vähän liian nopeesti. Ja sen jälkeen seuraavat sopivat oliki melekeen ne elokuun kokeet.
Sunnuntaiaamuna ajeltiin Ricon ja Rallin kans Turkuun. Rico pääsi kisaamaan kaks agilityrataa ja Ralli pääsi kisaturistiksi. Olin eellisenä yönä valavonu omien mahaongelmien kans ja olin kahen vaiheilla, että jaksanko lähtiä ollenkaan lyhhyitten unien ja huonon olon kanssa. Lähettiin kuitenki ja ihan hyvä niin. Eihän sieltä mittään sen kummempia tuloksia tullu. Eka rata oli kumminki kiva. Rico juoksi lujjaa. Yks harmillinen ja harvinainen riman puotus kuitenki erotti meijän nollasta. Papparainen ois ollu ajallaan vissiin viijes iliman sitä puotusta, että aika hyvin köpötteli kymppivuotias.
Toinen rata oli vähä kovempaa vääntöö. Siinä yritin ihan oikeesti ohojatakki, ku eka meni enempi juostessa. En tiiä väsymystäkö lie vai mitä, mutta koko rata oli aika kaamee. Rico ei kuunnellu eikä kääntyny yhtään. Aalta tuli ohijuoksu. Kai se jo ottaa papalla kunnon päälle. Lisäksi keinulla Rico jäi makkaamaan keskelle keinua ja sain ihan kunnolla houkutella sitä tulemaan sieltä alas. Että yliaikaaki tuli muutama sekunti. Kotona sai taas Ricon emäntä ja isäntä kuulla sen saman vanahan saarnan, että nyt sitä painua pois ja talaven jäliltä taas kuntoon kohotusta, jos halutaan vielä kissoihin mennä. Ilimeisesti etenki aa ja keinu alakaa ottaa papalla luihin ja ytimiin ja se ei tietenkään oo tarkotus. Pienellä painonpuotuksella sitä vois vähä helepottaa. Muutenhan me voitasiin mennäkki vaan hyppyratoja papan mielenvirkistykseksi, muttaku tuli uhiteltua sillä vielä kerran SM-kissoihin ajatuksella... Mutta eipä se semmonen tietenkään saa mennä papan terveyen ja hyvinvoinnin eelle! Että katotaan ny.
Tännään pääsi Ralli treenaan samoja juttuja ku perjantaina. Kepit mennee jo aika mukavasti. Apuna on vielä ollu ohojuriparit alussa ja lopussa. Pari kertaa meni perjantaina jo pelekillä alkuohojureilla, mutta lopussa meinaa usko loppua ja katse kääntyy muhun. Niinpä tännään jätettiin toiseks viimenen yks ohojuri paikalleen ja mainiosti meni! Tää läksy on siis tehty jopa vähän pitemmälle, ku "käsky kävi". Ehkä se sitte on tasapainossa ku keinuläksy vielä vähän tökkii. Muuten kontaktit on ihan mukavalla mallilla. Pysähtyminen on aika hyvin takaraivossa niin, että voin liikkua ite meleko huoleti etteenpäin ja Ralli jää oikeeseen kohtaan. Lissää häiriöö vaan ja kontaktit osaks jotaki pätkiä. Ja tulipa vaan mieleen, että tarttis myös varmaan jossain vaiheessa tehä putki - kontakti erottelua.
Rimpukka pääsi taas minireeneihin ja meni toistamisseen oikeen mukavasti, vaikka hypyt oli maksikorkeuessa. Poispäinkäännös meni sujuvasti ja kepit useemmasta suunnasta. Hyvä Rimpula! Mulla tuntuu olevan joku kisakuume päällä niin, että rupesin jo miettiin Riemun kans kisaamista. Lopetin siltä kortisoonin (toivottavasti) taas tältä talavelta niin se ois mahollistakimparin viikon päästä. Papparainen kyllä köpöttelis ja menis mieluusti, mutta ei sitä auta ihan hirviästi rasittaa. Mutta katotaan ny. Ehkä mun olis vaan paras keskittyä Rallin kanssa kisakunnon tavottelluun nää pari jälellä olevaa kuukautta ja ottaa vaikka sitte sen kans sammoihin kissoihin Riemuki kokkeileen, jos niikseen...
No jopa sitä tuliki taas höpöteltyä. Josko se olis tässä vaiheessa pääsiäistä sitte vihon alotettava se kouluhommien tekeminen... Taikka voi olla parempi mennä vaan nukkuun. Kuvat tältä päivältä.
