perjantai 3. helmikuuta 2012

Pieni Mies

Pitihän tää arvata. Emäntä sanoo, että mun pittää joskus antaa Rallinki kertua kuulumisiansa. Mää alan mököttää. Mutta te voitte auttaa tietty sillai, ettette lue noita ton korvissa roikkujan juttuja. En ala.

- Riemu

Terrrve kaikki kaverit! Meitsi on siis Riemun uus pikkuveli, reilusti päälle 8 viikkoo vanaha russeliäijän alaku. Mut kiikutettiin tänne viikko sitte. Emmää oo oikeestaan kerinny äiskää ja sisaruksia ikävöimään, ku täälläki on kaikkee kivvaa ja mielenkiitosta. Esim. just ton ison mustan koipia on kiva näykkiä ja kyllä se oikeestaan ihan hyvä leikkikamu on. Niin ja onhan täällä lähimaastoissa myös isukki ja kolome isoo karvapäätä. Että äiskälle terkkuja, mää pärjään oikeen hyvin!

Oon ollu tosi reippaana täällä. Kerron kyllä joko vähä mievommin vikisten tai sitte korkeella äänellä haukottelunaukuen, jos mullon tylsää eli jos oon hereillä eikä tapahu mittään. Nykyään mulla on jo koko talo hallussa, mutta eniten mää tykkään Riemun huoneesta ja olohuoneesta. Olohuoneessa on semmonen iso karvamatto, johon mää oon lelukopasta raahannu kaikki Riemun, niin ja mun lelut. Teinki oikeen urotyön, ku onnistuin semmosen hirmuisen ison elukanki sinne matolle siirtään. Se on isompi ku mää ja siittä tullee mukavan miehekäs olo ku sitä rettuuttaa. Samon ku korkeille paikoille kiipiämisestä. Mitä Riemu eellä...

Lelujen riepottelemisen ja Riemun kiusaamisen lisäks oon kunnostautunu pienillä erikoiskokeilla ympäri olohuonetta ja välillä ne reitit poikkee keittiöönki. Siinä jos sattuu oleen jonku onnettoman jalat tiellä niin voi niihinki ohimennen hampaansa iskee. Mitä ne lie niistä nimistä ja enteistä puhhuu.

Auttelin emäntää matonkutteijen kans

Huomenna meillä kuulemma alakaa joku pentukurssi. Musta mää kyllä ossaan jo kaiken tarpeellisen, mutta täytyy mennä, että saa emäntä virikettä. Sehän on nyt eilisestä asti teheny jottain kotitehtäviään niin mun ku Riemunki kans. Tulevaisuuessa mun pään menoksi on kai kaavailtu jottain agilityjä ja tokoja ja jotaki kettuaki mää kuulemma pääsen joskus moikkaamaan. Mää en niistä niin vielä tiiä, mutta Riemu ja isukki ja ne karvapäät niistä kuulemma ainaki tykkää niin varmaan määki sitte.

Tännään mää olin sitä auttelemassa työpaikalla. Siellä kävi palijo kivoja ihimisiä (yks semmonen mun kokoluokan tyyppiki) ja joitain koiria. Ja ne hajut! Sielä oli ihan mun pienen nokkani ulottuvilla jos jonkimmoista herkkua. Kyllä mää sinne voin toistekki mennä, vaikka se ei kuulemma mikää itsepalveluruokala ollukkaa.

Myyntitykki

Mutta mää lopettelen ny ja lähen lämmittelleen tota Riemua tuolta möksäilystänsä. Palataan asioihin!

- Ralli

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti