Kenties, Kenties

Mää oon kyllä niiiiin onnellinen, ku tuo ilima lauhtu! Eilen aamulla, ku oli pitkästä aikaa vaan kaks astetta pakkasta, en meinannu pysyä nahhoissani. Ois pitäny vaan päästä joka suuntaan ja lujjaa. No onneks tännään sit pääsiki. Ja kyllä eilenki pääs vähä irrotteleen, ku emäntä äkkäs ekstempporee, että mennäänpä sittenki meiän seuran järkkäämiin tokoepiksiin. Olihan niistä eellisistä jo melekeen vuosi kulunukki!

Pistetääs tähän taas niinku sillon viime vuonnaki tää arvostelu:

1. Luoksepäästävyys: 10. Emäntä vaan siinä tökötti niin mää kattoin paremmaks tervehtiä sen tuomarin kunnolla, ettei se luule meitä jotenki epäkohteliaiks. Eli nousin seisoon, että pystyin kunnolla heiluttaan sille häntääni ja yritin mää vähä poskesta lipastakki. Viime vuonna saatiin ysi.

2. Paikalla makaaminen: 9. Emäntä kävi mua pari kertaa palkkaan siinä makkoillessa. Olin muuten ihan rauhallisesti, mutta vähä mää kattelin, että mitä ne muut kamut siinä möllötteli. Ja yhellä palkkauskerralla mää meinasin lähtee ryömien emännän perrään. Sit mä muistin, että mun pittäis kai pysytellä paikallaan ja stoppasin itteni näyttävään sammakkoasentoon. Ylleisön mielestä se oli vissiinki aika hauska juttu niin kattelin niitäki siinä itteeni tyytyväisenä. Sit ku emäntä palas mun viereen niin ehin nousta istuun vähä ennen käskyä. Mutta että viime vuojen kutoseen nähen aika parannus.

3. Seuraaminen kytkettynä: 7. Mää olin vähä hämilläni, että mitäs tää nyt on, että toi hihna tossa roikkuu. Meinas vähä mennä haisteluks ja haahuiluks sit, ku en oikeen tienny, mitä pittäis tehä. Tässä tuliki vähä takkiin viime vuojesta, jollon saatiin ysi.

4. Seuraaminen taluttimetta: 9. Muuten meni just hyvin, mutta emäntä hoki sitä käskysannaa vissiin sen verta ussein, että tuli miinusta siittä. Sama numero ku viimeks.

5. Maahanmeno seuraamisen yhteydessä: 8,5. Tää meni mun mielestä kans tosi hyvin, mutta jottain se tuomari taas sano jostain ihimeen kaksoiskäskyistä. Ja sit nousin lopuks taas istuun vähä käskyä ennakoien. Mutta aika selekiä parannus viime vuojen nollaan.

6. Luoksetulo: 9. Mää tein kyllä päivän näyttävimmän luoksetulon. Ainaki ylleisö "kohahti", ku ne sitä katteli. Se ois muuten ollu täys kymppi, mutta mää oon ihan varma, että emäntä sano siinä aluks, että maahan niin maahanhan mää löin siinä ku se lähti. Sitte, ku se huus sen "tänne" niin ampasin ku tykin suusta ja heitin persuukset perusasentoon lennosta semmosella kaarella, että oksat pois. Kyllä emäntää harmitti, ku Ronin emäntä ei muistanu ottaa videokameraa mukkaan. Viime vuonna tästä samat.

7. Seisominen seuraamisen yhteydessä: 0. No tällä errää sit jäävistä liikkeistä niin sanotusti pissi tää. Seisahuin kyllä heti, ku emäntä sano. Mut sitte ku se jäi katteleen niin kuttuvan näkösesti mennessään mua, kattoin parhaimmaks jatkaa sen seuraamista. Sit se käski toisen kerran ja sama homma. Tais se käskee vielä kolmannenki kerran, mutta sitte oltiinki jo kehän reunalla niin tarjosin sille näyttävän perusasennon. Viime vuonna tästä kuutonen.

8. Estehyppy: 8. Tätä ei varmaan ollu tehty puoleen vuoteen niin emäntä veti varman päälle sen lähön. Kaksoiskäsky ja pinnoja poies. Sit lisäks siellä toisella puolella istahin heti, ku emäntä sen ahterinsa oli siihen mun viereen hilannu. Eli tääki meni viime vuotista ysiä huonommin. Tarttis varmaan emännän muistaa sitä joskus aina ottaa, ku agireeneissä käyään.

9. Kokonaisvaikutus: 9,5. Tuomari kehu meiän ilosta ja reipasta menua. Liikkeitten välleillä, mulla muutaman kerran meinas keskittyminen herpaantua haistelemisseen, mutta ei mittään semmosia karkaushepuleita kuitenkaa niinku viimeks. Kai täsä pittää koittaa vähä aikuistua, ku kohta kolome tullee mittariin.

Yhteispisteet kaikkiansa 156,5 eli kakkospalakinto. Taiettiin siinä koko kisassa olla kolomanneks viimesiä, mutta meiän omassa sarjassa tietenki ihan parhaita. Roni-veli pokkas ykköspalakinnon näissä kemuissa, mutta mää järjestin mua kattomaan tulleille näyttävämmän shown. Olipahan niilläki jotaki mielenkiintosta katottavvaa, ku mun mielestä tuo toko noin ylleensä on meleko unettavvaa.

Katotaanpa ny, jos ei seuraaviin kissoihin tarttis taas vuotta ootella. Olishan meillä nuita nytki ollu, muttaku tuo emäntä on aaaaaina töissä, ku niitä järkätään.

Tännään käytiin mummulan pihalla vetään sitä ah, niin kauan kaivattua pinserirallia. Luca yritti pysyä vauhissa mukana ja mää juoksin niin, että lumi pöllys. Välillä testailtiin vähä valssin askelia ja mittailtiin leukojen aukeemiskulmia. Vauhtia riitti ja veri lensi. Tuttuun tappaan mun korvasta tosin vaan. Jospa seki nyt paranis, ku kelit on mukavammat.

Et saa muaa kiinnii, oleet liian ihraa! Rico: Ääliöt. Nakkaas tänne sitä namia! Kerran sitä vaan kaheksan täytetään. Annas kummää oikeen hallaan! Siinä taittu niin polokat ku jenkatki.

Riemu

Mää vähä ihimettelin, että miten me saatettiin nyt saaha huonompi tulos, ku viime vuonna, vaikka mentiin palijo sutjakkaammin. No mää kaivoin sen arvostelun essiin ja laskin ne pisteet uusiks niin sieltähän se syy löyty. Oikeesti meiän viime vuojen tulos oli 150 p. eikä 160 niinku siihen lappuun oli järjestäjä merkannu. Että jotaki kehitystä vissiin. Ku täytyy huomioia seki, että nyt palkkasin oikeesti vaan liikkeitten välissä. Ja täytyy kyl sanua, että tää lauantainen tuomari oli palijo tiukempi, ku se meiän eka. Mutta hyvä vaan niin saa vähä enempi semmosen tuntuman, että missä mennään.

Nyt sitte vaan jatketaan reenailua hyvillä mielin. Erityisesti täytyy muistaa välillä reenata seuraamista hihnanki kanssa. Ja sitte ne jäävät liikkeet ja noi kun palaan koiran vierelle... Tähän vois tietenki sanua, että kyllä ne kotona onnistu. :)

Onneks tosiaan kelit lauhtu. Alako olleen jo iltasi vähä levotonta, ku ei kunnolla tarennu lenkkeileen. On sitte koitettu temppuilla ja pellailla älypeliä ja Riemu on päivittäin tyhyjänny lelukorinsa sisällön olohuoneen lattialle meitä leikittäissään. Ihana huomata, kuinka onnellinen tuo Pieni Pinseripoika oikiasti onkaan tästä kelin muutoksesta. Se kyllä nautti siliminnähen päivärallistansa ja ulukoilusta muutenki nyttemmin!

Emäntä