Ylpee Ja Yheksäntoista

Johan tuosta on taas kulunukki, että oon ollu äänessä. Vähä tämmöstä hilijaiselua ollu. Reeneihin palasin viime viikolla ja ne meni tietty täydellisesti. Siellä oli joku kisaki, jota me vissiin ei voitettu, mutta olipa mukava hömpsötellä pitkästä aikaa. Noilla allerkianappuloilla ollaan kyllä täällä kotona sisällä aina välillä temppuiltu kans. Ne on yllättävän hyviä nappuloita.

Viime viikko oli vähä inhottava, ku mua alako taas kutittaan niin pirtanasti. Emäntä haluaa nyt koittaa kuitenki jotaki muuta ku lääkärille menua niin se varas mulle ajan semmoselle homeopaatille. Eilen käytiin siellä. Se paikka oli tosi mielenkiintosen hajunen. Oisin mieluusti tutkinu vähä enempiki. Musta tuntuu, että siinä talossa oli niitä kissan pirulaisia, joita yritän täällä pittää omalta tontiltani poissa.

Siellä emäntä vaan jutteli sen naisen kans ja se nainen jutteli välillä mullekki. Korvia se vähä katto ja sitte se laitto mulle lattialle semmoset purnukat haisteltavaksi. Ihan ok reissu. Kotona emäntä sitte yritti ruutata mun suuhun jottain liemiä sellasella pruutalla. En oikein tykkää. Siis siittä pruutasta. Onneks se litku on kuitenki hyvää. Emäntä tajus aika nopeesti, että helpommalla pääsee ku antaa mun nuoleskella ne litkut vaikka lautaselta.

Eilen ja tännään onki kutittanu vähemmän. Emäntä ellää toivossa. Ja mää kansa. Silimä ehtiki mennä taas meleko katu-uskottavaan kuntoon.

Täällä kotona on vähä kummallista välillä nykyään. Emäntä takavarikoi mun rakkaan fleesepeiton ja anto tyynyn tilalle. Selitti jottain, että ku sen voi pestä tarpeeks kuumassa tai jotaki muuta järetöntä. Parempi ois ku ei koskis mun tavaroihin eikä varsinkaan pesis niitä. Hyvät hajut katuaa vaan. Ja sit se on roudaillu kaikkia mun ihania pehmeitä juttuja tonne pihalle kylyminä päivinä. Just ku mä niitä eniten tarttisin.

Yks ilta ku tulin nukkuun vähä aiemmin ku noi niin takavarikoin sitte puolestani emännältä sängynpäällistyynyn omani lisäksi. Sinä yönä nukkuinki koko yön omassa kopassani niitten kahen tyynyn kans, ku emäntä ei raaskinu sitä ommaansa mun alta alakaa repimään. Sittemmin oon jatkanu tätä sopivan pehemiäksi toteamaani kahen tyynyn järjestelmää myös päiväunilla.

Tännään toi emäntä vei patjaa myöten kaikki tuonne hyytävään pakkaseen. Kysyn vaan, että minnekköhän tässä on sitte Pienen Pinseripojan tarkotus asettua? Yläkerrassa ei oo mittään sopivaa paikkaa ja sohovallaki on autioo iliman tyynyjä ja torkkupeittoja. Ei se auttanu muu ku ahtautua isännän kans tietokonneen äärelle. Kyllä se saaki luvan tehä mulle siihen tillaa. Oonhan mää sentään sen firman toimitusjohtaja ja ylipäällikkö!

Tän päivän kirjotuksen otsikko tarkottaa sitä, ku emännällä on huomenna synttärit. Hah. Se vissiin kuvittellee olevansa jotenki nuori vielä. Vanha ja laiska sanon minä. No onneks pääsee varmaanki sitte kakkukahaveille "mummulaan" ja heittään pienet rallit muitten karvapäitten kans. Sitä ootellessa käperryn takas sohovan nurkkaan emännän kylykeen, ku se yrittää taas jotaki tenttiin lukemisia. Kirpsakoita kevättalvipäiviä kaikille!

Riemu