Ajan Hammas

Voi vitsi mikä keli! Pihalle pittää tästä suunnata. Sain vihon yhen kouluhommaniki tehtyä, jota oon vaan suunnitellu ja suunnitellu...

Meillä on täällä viimepäivinä löytyny sohvalta ja matoilta pieniä valakosia yllätyksiä. Rallilla tippuu hampaat hirviää vauhtia. Reiska on omalta osaltaan auttanu niitten irrottelussa. Eipähän tarttenu ainakaan lääkärin appuun turvautua. Viime viikonloppuna lähti toinen puoli puhtaaks ja eilen oli hävinny toisen puolen kulmurit. Puruluitten tuhoominen on aika hijasta tällä hetkellä ja vetoleikit ei luonnollisesti niin kiinnosta. Mutta eiköpähän se siittä taas taistelunhaluks muutu parin viikon sisällä!

Reenailut on ollu taas ihan luvattoman huonolla tolalla. Kouluhommat painaa viimesiään niin jospa sitä sitte sais ittiään niskasta kiinni. Suunnilleen kerran viikossa Ralli on kuiteski päässy agilityä reenaileen ja Riemu monesti samalla. Tännään alako Rallin tokon alkeiskurssi. Kaveri oli vähä flegmaattinen. Eilisen hoitopäivä, kaverien kans riekkumiset ja keskellä yötä kottiutumiset vissiin ottaa veronsa. Ja kai se tuo hammasasiaki voi vähä vaisuttaa. Mutta pätevä penikka se on.

Reenattiin luoksepäästävyyttä, perusasentoo ja liikkeestä seisomista. Mun ois tarkotus tässä jossain välissä kirjottaa itelleni muistiin (julukisesti tosin), mitä Rallin kans on tähän mennessä tehty agilityssä. Ehkä tässä parin viikon sisällä saan sen tehtyä. Mutta nyt estetalakoisiin, ulukokausi alakaa! Kivvaa Vappua!

- Emäntä

Ralli testailee uutta sohovatyynyä

Riemu samoissa puuhissa

Ihan hyvin mää tänne mahun

Rottakoiran rottatyyny.

En Anna Periks

Eipä sitä muka kerkiä taas mittään. Tässä ny kuitenki pari sekalaista otosta pääsiäiseltä lähinnä. Oli mukavaa, ku pääsi ulukoileen kavereitten kans ja vappaana kevväisessä metässä.

Rico oli täällä hoijossa viime viikolla parina päivänä. Seki on kyllä pahaks menny. Ei ärise juurikkaan ennää ja Rallinki kans antautu leikkimään yhtenä iltana vähäks aikaa. Mun piti sitä kyllä seurata aika läheltä, ku se oli niin kummallinen juttu. Ja vähä mua välillä huolettaa tuon penikan puolestaki.

Emäntä eppäilee, että Ricolla on joku kuujes leluaisti. Emäntä piilotti isännän hermojen säästämiseksi kaikki vinkuvat lelut ennenkö Rico tuli. Se pisti ne semmoseen kaappiin, josta se ei Ricon nähen koskaan oo leluja ottanu, eikä sinne laittanu. Niin eiköhän vaan pappareinen käyny sen kaapin ovia hetimmiten tultuaan haistelemassa ja katto emäntää tietävästi. Ihan niin fannaattiseksi se ei kuitenkaan yltyny, ku kotonaan lelukaapilla. Siellä se ei kyllä anna periksi ennenkö saa jonku lelun. Kyllä se kuitenki täälläki usiampaan otteeseen yritti emäntää sille ovelle houkutella.

Mää taijan kyllä mennä nukkuun. Piti vaan nuo ylimääräset kuvat postittaa. Emäntä osti viime viikolla meille lissää tyynyjä sohovalle ja tännään se ompeli koko aamun niihin ja vanahoihin uusia päällisiä. Se on kyllä hyvä juttu, koska ne kolome vanahaa ei oikeen tahtonu riittää mulle ja Rallille. Saati sitte nuille ihimisille. Ja nää uuet on ihanan muhevia. Että eiku testaileen.

- Riemu

Emäntä ompeli mulle uuen pannan. Taikka Ricohan tuota on onneks enemmän joutunu käyttään...

Kevään Ensilunta

Täällä taas! Elämä on mallillaan ja silleesti. Toi Ralli ny ilmeisesti tosiaan tuli jäähäkseen, mutta se on oikeestaan ihan kiva juttu. No joo, on sillä välillä enerkiiaa vähä turhanki palijo. Mutta onneks Reiska ottaa vähä leikitysvastuuta kans, ku nähhään.

Kevät tullee ja kaikkia ihania hajuja on ympäriinsä. Mulla ei oikeen meinaa ruokakkaan maistua. Emäntä sitä ihimettellee, että hormoonitko ne nyt hyrrää. Kai se vähä seki, mutta toisaalta se on epistä, että Ralli saa eri ruokaa ku mää. Se pistää vähä närästään. Ja Rallin mielestä tietenki mun ruoka ois parempaa. Emäntä ei vaan tajua meiän antaa vaihtaa kuppeja.

Käytiin tosiaan kohta pari viikkoo sitte lääkäritätiä moikkaamassa Rallin kans. Se kehu, että mulla on iho ja turkki oikeen hyvällä mallilla. Ja sitte emäntä sai luvan lopettaa pikkuhilijaa multa sen inhottavan pissattavan lääkkeen. Toivottavasti en tartte sitä sitte ennää ikinä... Emäntä on jottain höpötelly, että pittäis kesällä mennä näytelmiin taas essiintyyn. Mulle se kyllä passaa. Eipähän sitä hetkeen oo päässykkään posseeraileen oikeen kunnolla ja tappaamaan toisia pinsereitä.

Semmosta. Kai täsä täytyy kohta rueta vaatiin jotaki aktiviteettia tälle päivälle. Emäntä kai luppaili hallille menua ja varmaan illemmalla taas Ricolaan. Tähän loppuun pistänki ison tukun kuvia meijän eiliseltä mettäretkeltä. Se oli mahetsua. Sai haistella ja revitellä ja leikkiä. Että eipä muuta ku oikeen mukavaa pääsiäistä vaan kaikille!


- Riemu

Tapanimyrskyn jälillä

Pylleröt

Ralli löysi muka koko ajan jottai aarteita

Emäntä luuli nähäneensä hiiren ja höynäytti nuitaki sen jälille.

Mun erehtymättömän vainun perusteella se oli kyllä kulukenu ihan toiseen suuntaan. Melekeen nappasin sen siimahännän.

Rallipallilellipenikka sai taas uuen pannan

Etkö Ymmärrä

Mää haluan takasi maalle...

Tää lenkkeily täällä taajamassa tuntuu aiheuttavan mulle harmaita hiuksia. Taisin jo jossain vaiheessa mainita, että mukava koittaa täällä opettaa Rallia siisteihin ohituksiin. Suurin osa vastaantulevista koirista räksyttää suoraa huutoo ja yrittää höökiä päälle. Ja mikä parasta, niitten omistajat antaa näitten kullannuppujen kulukia pitkässä hihinassa. "Ei se mittään tee." Jep. Mää en halua menettää mun koirieni luottamusta minkään lenkkikahinan takia.

Pääsin nimittäin pari viikkoo sitte tojistaan oikeen kunnon yhteenottoo melekeen meijän etupihalla. Siinä pisti yks tolleri ja rhodesianpk oikeen kunnon rähinän päälle. Eikä se ollu mikkään ohitusrähähys vaan ihan kunnon kontaktinottotappelu. En tiiä miten niille sitte kävi, mutta molemmat ulukoiluttajat lähti kyllä vihasina ommiin suuntiinsa sitte, ku ne lopulta sai koiransa irti toisistaan. Niitten koirien ulukonäkö kyllä palo verkkokalavoille. Että jos semmoset vastaan lenkillä tullee niin ainaki vaihan tienlaitaa.

Näitten rähisijöitten lisäksi on sitte vielä ne "Vooooi ihana pieni plaaplaa...". Oon varmaan jo keränny monta kivvaa kaveria. Mää en lenkillä anna noitten kenenkään kans rueta leikkiä lyömään. Päinvaston, yritän saaha Rallistaki yhtä kuulin koirien ja ihimisten ohittajan, ku Riemu on. Yritän sitä aina ystävällisesti ja hymmyillen selittää, mutta henkilökohtasena loukkauksenahan se otetaan. En tee poikkeusta ees, vaikka tällä vastaantulijalla ois lauma russeleita tai pinsereitä itellään. Pahinta on se, että vaikka näitten tyyppien koirat ei haukkuiskaan, ne antaa niitten tulla pitkällä fleksillä vaan kohti. Ja ei, en eelleenkään luota kenenkään vastaantulijan koiraan niin, että antasin niille mahollisuuen nasauttaa hampaansa mun pullanmurusteni nokkaan.

No. Ehkä nää ihimiset jo puolenki vuojen päästä kaikki tuntee meijät ja kiertää kaukaa. "Toi on se tiukkisämmä, mennään toiseen suuntaan." Sitä ootellessa... Onneks meillä on kuitenki hyvät mahollisuuet painua maalle ja mettään keskenään tai toivotussa seurassa montaki kertaa viikossa.



- Ärtyny Emäntä

PS. Kuvat on eilisen mettälenkiltä Ronin ja Reinon maisemista. Ralli on aivan hullaantunu mettän hajjuista ja vappauentunteesta, ku oon ny pari kertaa ottanu senki mukkaan.

Nyt Ja Tässä

Mun ihana pieni kipparahäntäni.



- Emäntä

PS. Sitä heleposti luulis, että mustan koiran kuvvaaminen on haasteellista. Mutta sitte ku on koittanu kuvata valakosta niin ei se tunnu ennää missään.