perjantai 28. kesäkuuta 2013

Helle Ei Haittaa

Keskiviikkona oli se SUURI päivä, kun mun pikkunen alotti kisauransa. Töitten jäläkeen suunnattiin auton nokka kohti Luopioisia. Sain siskon matkakaveriksi ja ketyksi ja kuvaamaan mukaan. Eikähän toki Ralli ollu ainoo kisaamaan päässy, vaan Riemuki otti ossaa elämänsä toisiin virallissiin. Edellisistä on sattuneista syistä vierähtäny jo jokunen vuosi...

Auton mittari näytti varjossaki kolomekymmentä, eli keli oli aikas lämpönen. Mutta kissaamaan vaan piti päästä. Tuomari Johanna Wüthrich oli armollisesti suunnitellu lyhyehköt radat ja rimatki oli alimmalla mahollisella. Tuo jäläkimmäinen seikka oli oikeen mukava yllätys varsinki Riemua ja sen aiempia edesottamuksia aatellen. Tokihan se niistä viisvitosistaki alitte pääsis, mutta ehkä se ei niin heleposti tuu mieleen.

Ekana oli agirata. Ralli lähti luokkansa viijentenä ja luulin kyllä, että nollia oli tullu usiampia. Rata oli kuitenki ykkösen rataksiki aika heleppo. No ei muutaku matkaan. Vähä eppäilin, että jaksaako se Ralli ees juosta, mutta ihan hyvinhän tuo köpötteli. Ei kai ihan parasta vauhtia, mutta kumminki. Ainuat vähä jännemmät kohat ratalla oli keppeille meno ja keinu. Keppien alussa mua meinas hirvittää, mutta sinnehän se sujahti oikiaan välliin. Keinulla ehin kans kattoo, että nytkö se hyppää pois, mutta hyvin seki meni. Sitte loppusuora ja maalissa. En kovin uskaltanu tuuletella, kun Ralli ei puomilla kyllä pyssänny kontaktille niin en voinu olla 100 -prosenttisen varma virheettömyyesta. Mutta se selevis pian, niinku seki, että voitettiin koko rata.



Riemun kans yritin vaan lähtiä tekemään rattaa hyvillä mielin ja kannustavana. Tiesin, että kepeillemeno on se Riemun kompastuskohta monesti. Siihenhän se tavallaan kaatuki. Olin muuten mielestäni niin tarkkana koko ajan ottamassa sitä mukkaani, mutta ennen keppejä olevalla hypyllä taisin jo aatella liikaa sitä kepeillemenoo. Siitähän se Rimpula sitte kaarratti ohi. No ite kepit ja loppurata meniki sitte virheittä. Eli harmillinen vitska, mutta Riemuksi tietenki aika huippusuoritus!



Toisella ratalla, joka oli hyppäri, oli vähä kinkkisempi keppeillevienti. Tein niitä ennen kökön valssin. Ralli kyllä löysi oikian välin, mutta keskeytti sitte toisen kepin jäläkeen, ku olin vissiin sen mielestä niin kummallisessa paikassa. Muuten rata meni mukavan jouhevasti ja vitosellaki oltiin kummiski kolomansia. Se on vaan se juttu, että pittää osata valita pikkukisat, niin vitosellaki pääsee vielä pokkaamaan palakintoja! Tämän ratan kohalla kamera teki tenän kesken ratan, joten tojistusaineistoo siittä ei oo.

Riemun kans yritin lähtiä vielä tarkempana hyppärille. Se meinas kuitenki tulla jo toisesta hypystä ohi, mutta sen vielä sain pelastettua. Siittä lähtiki vielä ihan kiva vauhti päälle. Mutta keppeillähän se sitte tössähti. Riemu ryntäs toiseen välliin, ja ku sieltä sain sen poimittua niin päätti lähtiä katteleen maisemia. Hetkeksi onneks vaan ja sitte mentiin kepit toiseksviimeseen välliin asti hyvin, mutta vika keppi jäi välliin. En viittiny sitä ennää korjata ja ennen tokavikkaa putkee Riemu bongaski vielä siskon ja kävi vähä morjestaan ja näyttään ittiään kameralle vähä lähempää. PerusRiemu pääs siis valloilleen.

Mutta kaikenkaikkiaanhan kisat meni aivan mainiosti. Mittään erityisiä ootuksia en ollu viritelly. Menin vaan kattoon mitä tapahtuu. Ja Ralli nyt tietysti oli aivan mahtava, mutta eipä se Pieni Pinseripoikakkaan ihan huono ollu. Kai tässä tyytyväinen saa olla. Rallin kans kisataan seuraavan kerran Kokkolassa kahen viikon päästä. Riemun kissaamisista ei tiä kukkaan... Katotaan, jos joskus vielä innostus.

Pakko sanoo vielä, että ihan kummosesti mua ei kyllä jännittäny. Ralli on jo reeneissä ja epiksissä osottanu taitonsa ja hermonsa niin, että lähin aika luottavaisin mielin. Riemuun luotin myös, mutta se luotto ei välttämättä ollu niin positiivinen juttu. Nimittäin luotin siihen, että kyllä se ainakin vähän pinseriksi sen homman heittää. Kyllähän se nyt tietysti vähän vipinää sukkiin pisti, mutta pääasiassa vaan ootin kisoja innolla. Juhannuski tuntu ihan turhalta siinä välissä, ku oli ilmot teheny. Mutta ihan hyvää se teki tietysti pari päivää pitää lomaa ja syyä ja makkoilla tässä vaiheessa kessää. Riemu ja Ralli lomaili sen aikaa Rico-papan luona ja mukavaa tuntu olleen niilläki.

Uusia kisoja ootellessa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti