Mitä sitä sanotaankaan siittä ahneuesta ja sen lopusta? Ensimmäisten kisojen onnistumishuumassa ilimotin pojjaat viime viikon tiistaiksi Tampereelle kisoihin. Rallin kanssahan oli jo aiemmin ilmottauvuttu Kokkolaan. Sanotaanko näin, että varmaankin olis ennemmin kannattanu ottaa viime tiistaina reeniä ku kisat. Siis Rallin kans.
Jostain syystä Ralli rupes toissa viikolla kauheesti epäröimään kepeillä. Oikeen välin haku rupes haparoimaan ja se jätti useempaan otteeseen kepit kesken. Lisäksi Ralli hyppäs huonosti renkaalle muutama viikko sitte. En nähny mitä tapahtu, kuulin vaan renkaan kolinan. Mihinkähän se oli taas unohtunu se "kato sitä koiraa"-ohje? Suoritettiin sillon kyllä rengasta usiampaan kertaan vielä uuestaan ja se meni ihan hyvin.
No tiistain kisoissa sitte meijän eka rata oli sen verran kamala, että ei itku ollu kaukana. Ensin tuli kielto keppeillä. Sitte Ralli kieltäyty kokonaan menemään rengasta. No sain se lopulta tulemaan sen väärään suuntaan. Rupes jo hirvittään, että pian tuomari käskee meijät pihalle, mutta halusin kumminki renkaan saaha suoritettua. Näitten lisäksi vielä tuli yks esteen ohi juoksu ja kielto aalta. Loppu putkitus lujaa ja pihalle häpiään.
Onneksi sentään hyppyrata meni jo mukavasti, muuten oisin varmaan perunu koko Kokkolan reissun. Kepitki onnistu, mutta Ralli bongas yhen ylimääräsen putken ratalla. Se on ollu viime aikoina niin kiltti ja kuuliainen, että enpähän tajunnu siinä kohtaa olla tarpeeksi varovainen ja valssi venähti "kohtalokkain" seurauksin.
Riemu oli Tampereella mukana kans. Ekalla ratalla se vallan riehaantu. Ilimeisesti se kummallinen kumimatto oli sille mieluinen alusta. Heti alussa oli semmonen kohta, jossa eppäilin sen juoksevan aalle. Sain sen tulemaan sieltä pois, mutta kaveri bongaski matkalta yhen numerojärjestyksestä poikkiavan esteen ja päätti irrota itekseen sille. Mutta hauskaa sillä oli. Ja eipähän mittään.
Hyppyratalla jouvuttiin ootteleen lähössä iät ja ajat, ku ajanottolaitetta sääjettiin, mutta ei tuo onneksi lopputulosta haitannu. Riemu nimittäin nassautti nollan! Jäätiinhän me ajassa melekeen 10 sekuntia kärkipään bortsuille, mutta rata oli kyllä ihan sujuva. Ei mitään Riemun parasta vauhtia, mutta mukavaa keskittymistä. Mainio Pieni Pinseripoika! Enpä olis ihan heti uskonu, että nyt ne on Rallin kans tassoissa yhellä ykkösten nollalla per kirsu.
Kokkolaan lähettii perjantaina aamusta. Perjantain kisa meni ihan mukavasti ja ei se nolla taas palijosta ollu kiinni. No Ralli kielti taas aalla. En tiiä onko se joskus juossu liian kovvaa aalle, ku se sitä vähä aristaa vai mikä on, ku rakenne on kuitenki terveeksi tojettu ja fysioterapeutillakkaan ei oo mittään ihimeellisiä jumeja ollu koko kevväänä. Perjantain kolomosissa harrastettiin pieniä vaihtokauppoja ja mää menin Reinon kans. No eihän siittä mittään tullu. Suutari pysyköön lestissänsä tai ainaki pikkukoiran ohojaaja pienissä koirissa.
Lauantai oliki sitte aika synkkä päivä koko porukan tulostasossa. Hyllyjä tuli vino pino. Rallin ratat oli niin kamalia, että päätin jo ettei sunnuntaina jäähä ootteleen meijän kisoja. Kepit ei onnistunu ollenkaan, kieltoja tuli aalta ja renkaan suorittaminen oli taas ihan mahotonta. Yheltä ratalta lähin keppien kans tanistamisen jäläkeen menemään ku niin ketutti. Mutta ittiään kai siinä saa syyttää. Rallilla on kummiski niin vasta napsahtanu noitten keppienki kans esmes, että ei sitä ruttiinia vaan oo. Lissää etupalkkareenejä vaan ku tuppaa ratalla rueta kattomaan mua ja siihenhän se viimestään tyssää. Ja erilaisia renkaita tarttis päästä reenaamaan.
No sunnuntaina matkakaverit sitte kumminki painosti, että kyllähän sitä nyt jäähään kissaamaan, ku kerran on tänne asti tultu. Ekalta ratalta Ralli sai kympin, yllätysyllätys keppeiltä ja renkaalta. Ne oli molemmat loppusuoralla ja ennen keppejä piti valssata. No Ralli juoksi väärään välliin. En tietenkään päässy niillä irtoomaan yhtään ja sen verran vauhtia tolla jo on, etten kerinny renkaalle ohojaamaan niin ohihan se siittä tuli. Mutta kunnollisella ohojauksella sitte suorittu kumminki. Viimesellä ratalla, joka oli hyppäri päätin kokkeilla oikeen kunnon voimakasta ohojausta keppeille. Ja se tuotti sikäli tulosta, että sain Rallin oikeeseen välliin, vaikka se oli selekiästi menossa seuraavaan. Mun yrityksistä huolimatta se pääs lopettaan kepit kesken ja siittä vitonen. Loppurata renkaineen kaikkineen mainiota menoo.
Nurmikkokenttä ilimeisesti oli Rallille mieluinen, koskapa vauhti tuntu vaan kiihtyvän loppua kohti. Ihan toiveitten mukanenhan tuo reissu ei Rallin osalta tietenkään ollu, mutta kai tässä on vaan mentävä itteensä. Ralli meni hetken kesäkuun alussa niin vakkuuttavasti, että siihen jo kerkes tottumaan. Se tais multa unehtua, että se on junnu kuitenki vielä, eikä sen estevarmuus voi olla kovin vankkaa varsinkaan uusissa paikoissa ja erilaisilla esteillä.
Ainaki tiietään mihin tehoreenit kohistetaan: keppeihin ja renkaaseen. Valopilikkujaki oli: kontaktit meni ihan kivasti, etenki aa. Ite niillä vähä hötkyilin ja pelekäänpä pahon, että saan sitä sitte tässä lähiviikkoina taas pallautella ruotuun. Keinu on sujunu ihan mukavasti, vähän hittaasti toki vielä. Kaikista eniten meitä hijastaa puomi, johon Rallin suurin jännitys kontakteilla tällä hetkellä kohistuu. Se muistuttaa niin palijo keinua, että se vaan oottaa, että millon se lähtee alta. Siinä mennee vielä monta monituista ylimäärästä sekuntia. Täytynee ottaa jotain innostusreenejä ja myös vahavistaa lissää sitä pysähtymispaikkaa. Mutta valopilikuista vielä vois mainita, että Ralli kyllä tullee jo aika kivasti ohojauksiin ja hakkee esteitä, mitä niitä nyt ykkösen rattoilla tarttee hakiakkaan.
Rico-pappa pääsi kanssa mielenvirkistysmatkalle mukkaan. Perjantaina se teki vaihtariohojaajan kans tuloksen 15. Lauantaina tahkottiin kaks kohtuu isoo virhepistetulosta, mutta tuloksia kuitenki. Sunnuntaina pappa oli ihan tulessa: tehtiin tuplanolla! Agiratalla sijotus oli kuues n. 40 koirasta. Hyppyratalla sija tais olla 12 ja aika meinas tehä tiukkaa, vaikka siellä ratalla ei mittään ihimeellistä tapahtunukkaan ja mun mielestä Rico eteni aika mukavasti. Ne on vaan niin tiukkoja jo ne ajat. Mutta siis papalle aivan loistava viikonloppu. Askel on vissiin jo sen verran lyhentyny, ettei kontaktivirheitäkkään tuu. Enkä ennää ees yritä kontakteilla mittään vaan juoksutan vaan. Kaippa se alakaa papalla eläkepäivät olla liki. Tähänhän ois tietenki ihan sopiva lopettaakki. Tuli nimittäin kisakirjassaki kolomas aukiama täyteen sopivasti. Mutta en kyllä halua mittään lyyä lukkoon. Katotaan miten kunto kestää ja saatetaan käyä joitaki lähiseuvun kisoja vielä. Ainaki kaverilla tuntuu vielä olevan kivvaa ratalla.
Jostaki syystä ei tuu kameraa käytettyä ennää ollenkaan. Videot pittäis olla kaikistaki viikonlopun rattoista. Ehkäpä niistä joku päätyy tänne jossaki vaiheessa, ku saan niitä itelleni. Siihen asti tylsä tekstivuodatus jatkukoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti