sunnuntai 13. lokakuuta 2013

Reenikenttien Kutsu

Ralli on aiemmin mainituista syistä ollu aika totaalisella reenitauolla kaikesta. Ees tokoo ei oo tehty, vaikka sitä olis hyvin voinu reenailla muutamia harjotuksia lukkuunottamatta. Mutta jotenki on muka ollu niin kiirettä. Eikä oikeen motivaatiokkaan oo ollu taas ihan parhaassa mallissa näitten harmitusten takia. Tännään Ralli pääs takas tokoilun makkuun ja ens viikolla aiotaan mennä agilityreeneihinki.

Meillä oli Selkämaan Katin tokokoulutus omalla hallilla. Halusin tehä jotaki mukavaa ja semmosia, mitä ei oo hetkeen, siis ennen tauon alakuakaan tehty. Ekalla kierroksella tehtiin ruutua. Sitä on tehty paikan merkkauksella. Sammaa jatkettiin nytki, mutta sillä erotuksella, että ei läpytellä sitä maata olleskaan. Näin vähennettään sitä, että se koira rupiais ettimään siellä ruutussa jotaki ja herpaantuu keskittymisestä. Toinen huomio on se, että en oikeestaan voi heittää palloo Rallille palakaksi. Se rupiaa välittömästi vilikuileen ruutuun juostessaan, että millon se pallo lentää. Eli ommiin kinttuihin vähä liikettä kans. Oikeesta suorituksesta sanallinen kehu ja juosten sinne ruutuun palakkaamaan. Välillä lelu voi olla siellä ruutussa. Jollaki kertaa niin, että näytän sen Rallille. Joskus niin, että joku vie sen sinne Rallin huomaamatta. Ja joskus joku ruutun lähellä oleva voi palakata, mutta seki mieluusti niin, ettei Ralli ehi hoksaan, että mistä se pallo ilimestyy. Ku saahaan tätä ruutuun hakkeutumista vähä vielä ejistyyn niin sitte lähetään myös läheltä tekeen naksulla ja namilla sitä oikeen paikan itsenäistä hakemista. Ja eiköhän se sieltä lähe. Innolla tyyppi ainaki tekkee.

Arvoin monen liikkeen vaiheilla toiselle kierrokselle. Tunnaria enimmäkseen ajattelin, mutta sitte, kun Kati kysy ekan kierroksen jäläkeen, että millos avoimeen niin aattelin, että otetaas sieltä joku. Eli tehtiin hyppyä. Ralli teki ekalla kerralla aika mainion lähön ja napsahti istuun aivan mainioon paikkaan keskelle ja suoraan. Mutta sitte karkas ajatus ja tuli takas kiertämällä hypyn. Tehtiin yks pelkkä loppuosa eli jätin koiran istuun, menin ite toiselle puolelle ja pyysin liki. Ton jäläkeen koko liike muistu jo mieleen ja tuli aika nappisuoritus.

Näitten jäläkeen lähettiin vaikeuttaan. Muutamat vinotki onnistu, mutta sitte rupes maltti pettään ja meinas jumittua jo hyppyyn lähtöki. Eli vielä vaan sitä, mitä oon palijo tehenykki: hypylle lähöstä lentää pallo ja välillä siittä istumisesta. Jos ei meinaa istua niin voi huomauttaa ja käyä laittamassa istuun. Mieluummin niin ku se, että se saa mahollisuuen tehä vasta toisella käskyllä. Ja vinoja toki kans reeniohojelmaan.

Muitten reeneistä meille hyvä oli tuo ajatus, että toista käskyä ei anneta pätien myös kaukoihin. Niitä täytyski rueta tekeen ja etenki tietty tota istu-maahan. Muut meillä on melekeen päivittäin jumppaliikkeinä, mutta kai niitäki vois rueta joskus kokkeileen liikkeinäki. Mutta siis jos ei nouse ekalla istumaan niin hupsishupsis ja käyn nostaan sen ylös. Tietysti alakuun voin vähä helepottaa sillä, että oon lähempänä, mutta ei se täys matkakaan pittäis paha olla.

Ihan ylleisesti tommosissa liikkeissä, missä tietyt asiat seuraa toisiansa pittäis aina muistaa rikkoo niitä kaavoja, että se koira pyssyis jatkuvasti skarppina ja kuuntelis. Esim. niissä kaukoissa nyt meijän tappauksessa, että jättäis koiran maahan ja sit yhtäkkiä kuttuski sen mukkaansa tai vappauttais käännyttyään. Taikka käskyttäis jonku tempun istumisen sijaan. Näitä kuuntelemisharkkoja täytyis Rallin kans muistaa palijo. Istu - top - maahan -käskytyksiä on paljo tehtykki eli niissä se malttaa jo aika hyvin kuunnella. Mutta se pittäis laajentaa kaikkeen muuhunki.

Rallin haukkumiseen, ku kierrokset nousee, tarttis kyllä rueta puuttuun ihan tosissaan. No senhän tiiän kyllä. Tarttis rueta käskyttään sitä lepoon ja siirtymissä lähelle niin josko niillä sais jo jotaki aikaan. Sitähän se kuitenki lähinnä on, että tehäähtehääntehääntehäänkerrokäskekerrokäskenytjo! Tännään tietysti vielä vähän ekstrasti menohaluja, ku reenailuista on ollu reilun kuukauen tauot.

Jotaki ryhtiliikettä tässä kyllä kaivattais. Ehkä pittäis kattoo joku koe niin josko sillä sais sitä pakkomotivaatiota? Se ei vaan talavella oikein toimi, ku nuihin hallikokkeisiin ei ihan niin vaan pääse. Mutta ehkä semmosella sais huijattua ittensä pieneen panniikkiin. Ralli ainaki kaipais tekemistä. Alakaa tämmönen löysäily jo ottaa pienellä pannuun.

2 kommenttia:

  1. moikka! oon seuraillu sun koirublogia hetken aikaa. voi olla että näistä on ollut mainintaa mutta saanko kysyä pari juttua :)

    onko sun koirista kumpikaan kastroitu? oliko leikkauksella minkälaisia muutoksia jos näin on?

    oletko kouluttanut koirut jollain tapaa, etteivät vedä lenkillä? millain olet siinä onnistunut?

    suur kiitos vastauksista :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka,

      Ja kiitos kommentistasi. Riemu on kastroitu tämän vuoden helmikuussa. Siitä on jotain juttua tekstissä http://riemunkirjava.blogspot.fi/2013/02/terveisia-totterosta.html. Mun on pitänytkin kirjoitella niistä muutoksista, tai oikeemmin niitten uupumisesta jossakin vaiheessa. Ehkäpä saan tässä lähiviikkoina toteutettua tuon suunnitelmani! :)

      Vetämättömyyttä oon Riemulla yrittänyt aikanaan pitkään ja hartaasti kouluttaa pysähtymistekniikalla. Sittemmin oon tullut siihen tulokseen, että tuota koiraa ei saa vetämättömäksi millään. Sen nenä vie tuolla pihalla niin armottomasti, että muutenkin heikko keskittymiskyky ei riitä. Ja se ei ole mukavaa se. Yritetty on myös nyppäisyä kiristävällä pannalla ja normaalilla sekä suihkepannalla kouluttamista, mutta edellä mainitusta syystä en enää jaksa uskoa, että mikään keino voisi Riemua auttaa.

      Ralli taas on oppinut vetämättömäksi lähes itsestään. Normaalitilanteessa se köpöttelee hihna löysällä edessäni, mutta tokihan esimerkiksi huumaava haju tai edessä näkyvä/kulkeva toinen koira saa senkin välillä vetäväiseksi. Samoin reenikentällä/-hallilla se tekemisen vetovoima on niin kamala, että neliveto vie reenipaikkaa kohti. Mutta suurimman osan ajasta kulkee nätisti ja pienellä nyppäisyllä myös korjaa mahdollista vetoa, jos tilanne ei ole aivan ylivoimaisen kiihdyttävä. Että näin nämä ovat erilaisia nämä ystäväisemme.

      Pysähtymistekniikka varmaan on paras ja koiraystävällisin tapa, mutta se vaatii koirasta riippuen aikamoisen määrän työtä ja hermoja. Riemulla sitä yritettiin harjoittaa kuukausikaupalla nuorempana, mutta tuloksitta... Rallilla pentuna tein sitä muutamia kertoja ja ehkä se oppi niistä tai sitten itsestään. :)

      Poista