Kertokaa Se Hänelle

Vaikka mittään ei muka pittäis olla niin kiirettä vaan tuntuu olevan koko ajan. Tämmösiä nää kesät tuppaa olemaan. Tännään täällä, huomenna tuolla. Nuo on lähössä huomenna perinteiseen juhannuksenviettoon mökille pohojosseen. Karvapäät saa kuulemma lähtiä mukkaan, mutta mulle on varattu residenssi tuolta mummulan suunnalta. Ihan hyvä vaan. Eipähän tartte matkustaa sitä kaheksan tunnin matkaa ja saa Ricoki vähä vauhtia elämääsä. Sitäpaitti siellä mökillä on ihan käsittämättömän palijo hyttysiä ja sitähän mun herkkä hipiäni ei kestä.

Mutta että kertokaa joku ystävällinen sielu emännälle, että nyt kiireet seis ja mulle enemmän aikaa. Ja voitte te sille senki kertua, että ei kaikkien tartte mennä agilityä niinku Rico ja Roni. Ne oli tosiaan taas seuraa edustamassa SM-kissoissa viime viikonloppuna. Roni pääsi tällä errää evustaan vaan joukkueessa, mutta Rico köpsytteli ittensä sijalle 24. minien yksilökisassa, jossa oli jottain päälle 170 osallistujaa. Meleko teräspappa vaa! Minien ja maksien joukkueet ei tällä errää saaneet muuta ku arvokisakokemusta, mutta meiän medijoukkue tuli kuuenneksi! Ihan huikia juttu ku nelijästä koirasta kolome oli just vasta toukokuussa noussu kolomossiin. Että siellä oli mun reenikaveri Pyry muummuassa vetämässä ihan huippuhienua rattaa. Olishan tuolla ollu mukava mukanaki olla taas, mutta ehkä ens vuonna sitte. Kissaamaan mulla ei mikkään hinku oo.

Mulle riittää nää kotiseuvun sempalot. Viime keskiviikkona oliki taas meiän Musti ja Mirri Cup. Emäntä on asettanu tälle vuojelle saman tavotteen ku viime vuonna. Eli tulos yhessä nelijästä osakilipailusta. Viime vuonnahan me otettiin se heti ekasta ja muistaakseni paranneltiinki sitä kesän mittaan. Mutta nyt mua on enämpi huvittanu tuo essiintyminen sille mukavalle ylleisölle ja ratahenkilökunnalle. Että saapa nähä joutuuko emäntä pettymään...

Niin sanotusti rimmaa hipoen. Kamalan korkialle ne taas oli hinannu nuo rimat. Ei auttanu ku "aurata tietä". Nää kepit on liian pitkät. Mää meen puomille NYT. Okei, tän esteen mää voin tehä oikein emännän mieliksi. Meillä vois ura urjeta, jos perus- ja hyppyratojen lisäksi tehtäs semmosia kontaktiratoja.

Kisakkoon emäntä tuon papparaisen kansa, jos menestystä haluaa. Nekkait taas voitti oman luokkansa, mutta onneks palakinnot pokkasin mää. Lucan emäntä meni tällä kertaa Ronin kans, ku Luca sairasti. Mun emäntä meni Ronin kans viimeks ja se oli kyllä melekosta räpeltämistä. Eihän tuo lyllerö pysyny sen perässä ollenkaa. Pysys omassa lestissää vaan ja keskittys mun kansa menemää ja tarvittaissa Ricon.

Kuolapaimen. Tuo lentävä hiekka on kyllä varmasti lisätty fotosopilla! Tännään oli muuten taas lääkärireissuki. Korvat oli nyt hyvät. Mutta näistä terveysasioista emäntä varmaa kirjottellee myöhemmin. Lääkärin jäläkeen käytiin isännän kans Tampereen keskustorilla. Maalainen eksy kaupunkii, mutta saipahan ne sielläki ihhailla vähä pinserikommeutta. Kävin moikkaan semmosta jottain settää siellä, jota mä eka vähä pelekäsin, ku se lääkäri oli just pahhoinpielly mun korvia. Se oli kuulemma joku radiosetä. Ihan sama kuka, mutta vähä sais olla tarkempi kommenteissaa. Se siis sano mua KAKS kertaa TYTÖKS! Törkeetä.

Nyt mun täytyy mennä vahtimaa, että mitä se emäntä mulle hoitokassiin pakkaa mukkaan. Se on niiiiiiin hokara, että sitä pittää kyllä vahtia kaiken aikaa. Tiiä vaikka unohtas mun ruuat muasta kokonaa. Että hyvvää juhannuksen aikaa vaan kaikille!

Riemu