sunnuntai 17. tammikuuta 2016

Epävarmoin Askelin

Kun nyt vuosi on alkanu hyvällä bloggailutahilla niin jatketaas sitä vähäsen ennenku taas hiipuu. :)

Oltiin Dedin kans kissoissa tännään. Nyt ehkä ihan pikkusen toivo jo ellää, että kyllä se homma sieltä rupiaa taas luonaamaan. Loppusyksy ku meni aika hervottomien kisasuoritusten kans plörinäksi. Siitä viimesestä nollastaki alakaa olla jo aika monen monta kuukautta. Jo välipäivien kissoissa väännettiin sanan varsinaisessa merkityksessä kuitenki hypäriltä vitonen (okserin rima). Tännään ekalla ratalla tulos oli taas viis, mutta kokonaisuuteen täytyy olla tyytyväinen. Dedin aika oli koko ratan noppein, omalla sekunnilla jopa. Mutta johan toki piti sitte puomin alastulolta napata virhe. Itellä siinä kohtaa oli pääajatuksena vaan huolehtia, ettei se kerkiä karkaamaan putkeen, niin se tais jäähä sitte vähä huonolle käskytykselle. Toki pittäishän Dedin se osata vähemmälläki. Muutamassa kohassa jäi vielä kirimisen varraa eli meinas mennä väännöksi, mutta kaikenkaikkiaan jes! Ratoja pystyy kattomaan Tamskin arkistosta, tämä eka rata löytyy kohasta 17.1.2016 klo 10:31:40.

Toisella ratalla meinas jo vähä koira lähtiä näppeistä, mutta kyllä joku auktoriteetin kasvu tai Dedin kiltteytyminen on tapahtunu, ku silti pystyin ohojaamaan homman loppuun asti viijellätoista virheellä. Syksyllä nää päätty aina putkeen karkaamiseen ja sitä myötä kentältä poistumiseen. Ite mietin, että ehkä tää on teheny hyvvää, ku Dedi on nyt toista viikkua täällä hoijossa ja eletään ihan normaalia arkia. Ennenhän täällä ja mun kanssa olo on pääsääntösesti tarkottanu reenejä tai kissaamista. Eka virhe tuli näköjään aan alastulolta. Sen jäläkeen olinki ite myöhässä ja koiran eessä -> rima alas ja jatkon sössintä. Muuten tuoki ihan jees. Tää rata löytyy arkistosta kohasta 17.1.2016 klo 11:56:35.


Viimesenä oli hyppäri, josta ensin tuli virhe keppien sissäänmenosta. Taisin ajjautua kuitenki ite vähä liian lähelle keppejä ja Dedi alotti kakkosvälistä. Ehkä tuosta virheestä lepsuuntuneena en ottanu tarpeeks vahavaa putkijarrua loppupuolella, joten Dedi ei kääntyny tarpeeksi tiukasti, vaan hyppäs väärän esteen. Mutta ei tuokaan rata tosiaan huono ollu. Ehkä tää tästä vielä iloksi muuttuu! En silti edelleenkään uskalla ihan kaikkia SM-nollia kassaan toivoo. Mutta jos nyt muutaman vielä sais tässä meijän yhteisellä taipaleella. On se vaan hienoo onnistua tuommosen vauhtihirmun kans! Vaikka ei silti, kyllä mulla jo ikävä on Rallin kans köpöttelyäki. Siinä sentään tuntee vähä hallittevansa tilannetta. :) Hyppäri löytyy arkistosta kohasta 17.1.2016 klo 13:20:30.

Rallilla olis nyt vielä muutama päivä remmiliikuntakomennusta jälellä. Keskiviikkona tullee kuus viikkua leikkauksesta. En kuitenkaan tiiä, mitenköhän uskallan sitä vieläkään vappaana päästää menemään. Tuolla on kumminkin paikotellen aika liukasta lumen takia. Ja sitä vauhtia ku pitäs Rallin tuntien sitte saaha kerralla nollasta sataseen...

Pinserin pukeminen tuntuu kestävän ikkuisuuen.

Viime torstaina käytiin toisen kerran fyssarilla leikkauksen jäliltä ja ihan hyvältä vaikutti edistyminen edelleen. Jos ekalla kerralla takajalakojen painonvarraus oli 1.0/1.8 niin nyt oli jo 1.3./1.5 (jos oikein muistan). Tassausta oli siis tullu ja lihaksisto leikatussa jalassa oli hyvässä kunnossa. Ainoot jumit oli selässä ja sielläki kuitenki tasapainossa. Sannoin Kirsille siitä, kun uuden vuojen aikaan Rallin polovi kuulosti niin kovin naksuvan. Kirsi lohutti, että ei varmaankaan johtunu patellasta, koska kuntoutuminen on nuin edistyny. Luultavasti joku nivel siellä naksuu sammaan tappaan, ku ihimisilläki. Ei Ralli niihin naksumissiin mitenkään viikannu, että ei ainakaan kipiää teheny.


Riemu kävi tosiaan kans lääkärissä viime viikolla. Verikokkeita otettiin ja riisi käskettiin vaihtaa kaurapuuroon ja jatkaa lohilinjalla kunnes tutkimukset etenee. Verikokkeista osa saatiin samantien, maksa-, haima- ym. tulokset ei vielä viime viikolla ees tullu. Valamistunneet arvot oli ihan ok. Muutamia heittoja viitearvoista oli, mutta ei mittään erityistä. Eli tähän mennessä ei mittään ainakaan selevinny. Krooninen suolitulehus nyt kuitenki oireitten perusteella se tojennäkösin arvaus. Eli kokonaisuuessaan reissun anti tähän asti on se, mitä itekki jo on arvannu/tienny. Mutta ootellaan nyt, mitä sieltä vielä kuuluu. Jatkotutkimuksia tietysti jo tarjoiltiin: tähystyksiä ja koepalan ottoo.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti