sunnuntai 1. maaliskuuta 2015

Wirallinen Treenipäivitys

Rupesin tuossa miettimään, että tämä mun blogin pito on mennnyt ihan jaaritteluksi. Noh, eihän tällä nyt mitään sen suurempia tavotteita toki ookkaan, mutta kai sitä vois itelleen vähä muistiin välillä kirjotella, että missä mennään noin harrastusten parissa. Meinaa tää reenailu ja kisaaminen olla meleko rikkonaista vaan, kun jatkuvasti on jotakin ongelmaa tai sitte muuten vaan taukoo/lomaa. Ei oo taiettu montaa kuukautta missään kohtaa kisata ja reenata sillailla jäsennellysti.

Alotetaan ny vaikka tokosta. Siitä ei oo montaa sannaa sanottavana. Syksyllä sentään oli joka toinen viikko treenit ProCaniksella, mutta sittemmin on jääny taas johonki koko homma. Oiskohan me kaks kertaa hallilla vähän tokoiltu. Siellä totesin ilokseni, että hyppynouto sillä oikeella, painavalla kapullala ei ookkaan mikkään ongelma. Kokkeiltiin sitä nimittäin ekaa kertaa ja se meni kerrasta oikein, pienellä avulla toki. Vahvistusta tarttee siis siihen, että tulee takasikkin hypyn kautta, mutta se, että Ralli ylleensäkkään suostu kantaan sitä normikapulaa oli mulle positiivinen ylläri. Ruutua tehtiin kans ja se on kyllä meleko alussa edelleen. Oma vika, kun sen reeniä on muutama kerta vuojessa. Tunnari on aivan alakutekijöissään. Paluu oman piilotukseen varmaan jatkuu. Tai en tiiä mikä. Hallissa, jos on hämykasa ja lähistöllä oma, alkaa ensin nosteleen kasasta ja sitte lähtee ettiin kaikkia mahollisia piilopaikkoja eikä huomaa sitä omaa siinä vieressä.

Ainoo, joka on ehkä vähän edistyny on kaukot. Niitä kun on voitu reenailla kotonaki keittiötokoissa. Niitä tarttis vaan yrittää taas vaikeuttaa ja tehä toistoja lissää ja lissää. Meiän kotitokoilutkin kun on hyvin sattumanvarasia, muutaman kerran kuussa... Sitten on tietty se, että tokon säännöt muuttuu kesällä enkä oo uusiin tutustunu vielä ollenkaan. Keväämmällä varmaan saahaan kouluttaja kertomaan ja ohojaamaan, että miten ne uuet säännöt menee. Koska meillä ei ennen tuota sääntöjen muutosta varmaan missään nimessä oo asiaa kokeeseen niin täytyis tietysti rueta tutustuun niihin uusiin juttuihin. Ehkä se tokoki sieltä taas jollakin lailla aktivoituu, ku takapiha sulaa ja sävelet uusien sääntöjen kans seleviää. Reenikaveri sitä ainaki taitaa ootella.

Agility rullailee, aina silloin ku reeneihin asti päästään, ihan mukavasti. Varmaan parilla viime kerralla meijän koutsi on vaan sanonu, että hyvin se kyllä menee. Ja kyllä se siltä toki tuntuuki, pääosin. Kääntyminen nyt on aina vähä niin ja näin, mutta siinä tarttis ite aktivoitua. Viime reeneissä on tuntunu olevan aika paljo irrotus- ja leijeröintiharkkoja ja ne on kyllä onnistunu vähintäänki hyvin. Myös vaikeehkot kepeille tulot on sujunu pääosin mallikkaasti.

Ongelmakohtia on toki aina. Aan alastulo on aika niin ja näin. Osuus jos osuu. Se tarttis toistoja ja naksuttelua myös ilman kehikkoo paaaaljon. Ei vaan viitti sitä aata niin hirveesti juoksuttaa, kun se on kuitenki rankka este koiralle. Kissoissa ongelmana on taas nostellu päätään lähöstä karkaaminen. Kaksissa viime kisoissa on molemmissa yheltä ratalta talsittu saman tien pois. Tai siis sen jäläkeen, ku Ralli on omaehtosesti rallatellu muutaman ekan esteen ja mahollisesti näkyvissä olleet putket. Kisat nostattaa sen verran tota virettä, että täytys muistaa aina tehä muutama paikallaolo ennen ratalle menoo. Reeneissä karkailua ei juurikaan tuu ja siellä toki kaikkee häiriöö yritänki tehä, mutta kisatilanne on aina kuitenki eri.

Sitte on vielä tää vauhtipuoli. Sitä nyt kai ei voi varsinaisesti ongelmaksi sannoo, se on enemmänki ominaisuus. Ne muutamat nollat ku on saatu niin ei ne vauhtien puolesta kauheesti innosta. Hittaimpien aikaan menneitten nollien joukossa pyöritään. Sille nyt ei taija mittään voija. Taso on niin kova, eikä tommosella töppötassulla ja kaarrattelijalla siinä enää oo jakoo. Se vauhtien ja tason ja tietysti kisaajamääränki nousu on niin konreettisesti huomattavissa itelle vaikkapa siitä, että muutama vuosi sitte Ricon vakiosija nollan tehessään oli neljäs. Ralli taitaa vauhiltaan olla siellä Ricon kans samoissa haminoissa, mutta kymppisakkiin pääsyki on vaikeeta. Omassa asenteessa tietysti olis ehkä jonku kymmenyksen parannusmahollisuutta. Että lähtis aina yrittään täysiä, sillä lailla niinku tulee monesti mentyä loppurata, kun on hyllytetty tai muuten tehty virheitä.

Noh, kunhan tässä nyt taas päästäis ees johonki reenirutiiniin. Ens viikolla pittäis varata aika kontrolliverikokeeseen. Sen tulokset toki vaikuttaa aika radikaalisti kaikenlaiseen reenien ja kisojen suunnittelluun. Mutta jos siellä on kaikki ok, niin täytyy toivoo, että kevät tekkee tehtävänsä ja saa lähteen hallille tai ees ihan vaan tohon keittiöön tai takapihalle reenailemmaan vähä usiammin. Sitä mieltä ehottomasti on ainaki tuo pikkunen tehopakkaus Ralli.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti