Juu. Täällä sitä ollaan edelleen. Vuosi 2013 on kerinny jo hyvälle alulle. Joulun jäläkeen allekirjottaneelle iski kammottava lorvikatarri. Mittään en saanu tehtyä mitä piti. Käytin aikani kaikkeen järkevään, kuten shoppailuun ja haaveilemiseen. Ei auttanu, vaikka kalenterissa luki joka päivän kohalla isolla että KANDIA.
No laiskasta kropasta saa kärsiä tyhymä pää vai miten se meni. Sitä onki sitte melekosen rivakkatahtinen koulu- ja työkevät tiiossa. Vähä normaalia reilummin ois tarkotus tehä opintopisteitä ja siihen päälle riipasta tuo hemmetin kandi. Sen ja muutaman muun koulutyön parissa on menny tääki päivä.
Riemu ja Ralli nautti täysin siemauksin joulunajasta, ku porukka oli kotona ja näki palijo kavereita ja oli touhua. Uus vuosi meni ihan mukavasti. Rallia ei tuntunu paukuttelut häirittevän. Jes! Riemukaan ei ite paukkuäänistä välitä, mutta se noususuhahus yhistettynä siihen kipinävannaan sai vähä puntin tutisemmaan. Se aiheutti vaan sen, että Riemu majottu pahimman räiminnän ajaksi sohovapöyän alle, mutta tuli sieltä välittömästi pois, ku muu porukka tuli sisälle ja unohti koko asian hyvin pian. Itelle vois siis ihan Rallinki varalle muistaa ens vuonna, että tarttis saaha kaikki ikkunat pimeiksi, niin varmaan vielä paremmin sais piettyäki ne pelot pois.
Riemun viime viikon, tai ehkä pitemmänki ajan kohokohta oli, ku posti toi kotia olohuoneeseen uuen maton. Oon jo pitkään haaveillu pehemiämmästä matosta. Meillä oli kauan vaan bambumattoja, mutta Riemun lattiakammo on pakottanu ostaan muunkilaisia mattoja. Mittään erityisen paksua ja pehemeetä meillä ei oo ennen ollu. Niinpä, ku ruettiin perjantai-iltana vielä vähä epäileväisenä sovittelemaan mattua lattiaan, Riemu parkkeeras ittensä välittömästi sammakkoasentoon maton maassaolevalle kulumalle ja teki seleväks, että tää jää tähän. No siihen se jäi. Heti alakutekijöiks Riemu veti maton ympäriinsä sammakkoasennoilla edeten ja siihen päälle saatiin vielä kunnon RiemuRallit.
Kohtuullisen pienellä asialla se Pieni Pinseripoika tullee onnelliseks. Ylleensähän se ei juuri lattialla nuku, mutta varsinki ekana iltana asetteli itteensä jatkuvasti uuelle matolle köllöttelleen. Nauttikoon ny. Ei vielä tiiä Riemu-raasu, että oon sille jo päivänki kattonu valamiiksi ruunausta varten... Ens kuun alussa koittaa se hetki, mikäli kaikki mennee niinku aattelin.
Rallin kans pittäis vaan reenata ja tehä enemmän ja enemmän. Sillä on energiaa ihan loputtomasti. Jos se sais päättää niin touhua olis aamu kaheksasta ilta yheksään ja yö sitte nukuttais. Alakuvuojen laiskuuskausi vähensi kyllä kotireenejä, mutta yhellä viikolla käytiin jopa kolome kertaa hallilla agiltityä reenaamassa! Saa siinä tahkotakki. Kattelin nimittäin samalla, ku Riemun leikkausta suunnittelin Rallille ekoja kisoja... Jos (ja jos ja jos) me ollaan kisakunnossa 18 kk -synttärien aikaan niin kisaura korkataan Tampereella kesäkuun 13. päivä. Siihen on vielä matkaa, mutta onpahan tuota työsarkaaki. Varsinki Rallin keinukammo on aiheuttanu mulle vähä huolta...
No mutta. Onpahan tuossa vielä ennen kesäkuuta kaikenlaista muutaki elämää ku koulu ja agility. Eikä vähäsimpänä tietenkää Rico-papan täyen kympin synttärit ens kuussa. Saapa nähä kuinka rajut pilleet niistä saahaan aikaseksi!
- Emäntä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti