lauantai 21. helmikuuta 2015

Lauantai-illan Ratoksi

On tämä kummallista tämä elämä iliman jatkuvaa huonoo ommaatuntua siittä, että ei oo lukemassa tenttiin. Ei siihen näköjään hevillä totu. Liekkö se on alotettava joku uus prokkis tähän työn oheen... No ei vaiskaan. Mutta ehkä parempiki, että ei totu. Saattaa hyvässä lykyssä saaha itestään enämpi irti.

Täällä elellään taas rauhasaa arkee koirien kans kolmin. Isäntä poikkes viime viikonloppuna Suomessa ja yhen yön käväsi kotonaki. Pojjat oli vähän hämillään ehkä. Ne on niin mammanpoikia, että eivät yhtäkkiä taas osanneet ottaa isännästä "hyötyä irti". Joku yö tän isännän käynnin jäläkeen taas piti keskellä yötä pöhistä pienimmästäki kolahuksesta, että nyt se varmasti könyää kotia. Mutta näillä mennään taas pääsiäiseen asti.

Rallin antibiootit loppuu sunnuntaina, mutta haimaystävällinen ruokinta ja lisäravinne jatkuu ainaki näillä näkymin. Uuet verikokkeet on eessä maaliskuun puolivälissä ja sitten selevinnee jatkotutkimusten tarve. Sain kotia nuo ensimmäisten kokkeitten tulokset viime viikolla. Osa arvoista oli tosiaan nelinkertaset normaaleihin verrattuna. Siinä oliki niistä tulukinta, joka oli ihan lohuttava sikäli, että sen mukkaan noin korkiat arvot viittais nimenommaan akuuttiin haimatulehukseen. Nyt sitte vaan toivotaan, että tosiaan sitä vaan oli ja toivottavasti meni eikä mittään kroonistunutta tai vajaatoiminnaksi edennyttä ongelmaa olis.

Antibioottien tuplapläjjäyksestä huolimatta Ralli on ollu täysin oma ittensä. Ollaan yritetty pittää matalaa profiilia ja olla enempää reuhaamatta. Mutta koitappa nyt tuommosta ikiliikkujaa ja energiapakkausta täysin hillitä. Ens viikolla torstaina varmaan palaillaan reeneihin. Kisoja en oo viittiny katellakkaan. Eikä toki lääkityksen takia oo asiaa hetkeen. Että josko nyt oottelis ne seuraavat tulokset ja "tuomion" ja kattelis sitte.

Täytyy vielä vähä ommaa tyhymyyttään tässä toitottaa. En oo ton raakaruokinnan myötä hirveesti tuijotellu ruokien rasvaprosentteja, johon taas tottuin Riemun ollessa nuori, kun luulin että sen ongelmat johtu rasvasta. Ne toki myöhemmin palijastu allergian aiheuttamiksi, mutta tottahan tuota rasvan määrääki vois edelleen vähä seurailla. Ja kun näin tein niin tajusin, että noi lihathan on kaikki ihan älyttömän rasvasia... Ei yksin rasvanen lohi vaan suurelta osin muutkin pyörii 20 %:ssa ja yli. Se on aika palijo jos vertaa esim. kuivamuoniin joista niissä aktiivisten versioissaki rasvat on jossain 15-18 % monissa. Tästä etteenpäin kyllä täytyy valita Riemullekkin ruokia niin, ettei ainakaan kaikki oo nuin rasvasia. Silläkin kun tuppaa tuohon rinnanympärykseen vähän kertymään kiinni tuo sapuska, kun ei niin innostunu mistään harrastamisista ja enemmistä liikkumisista oo.

Kaikenlaista parempaa elämää ja suunnitelmaa sitä taas on tullu mietiskeltyä. Eikä yksin koirien osalta vaan itekkin täytyis taas ottaa vähän niskasta ittiään kiinni noitten syömisten kans. Saapa nähä onnistuuko se jo ens viikolla niinku aattelin. Jotenki ei vaan oo motivaatio ollu senkään osalta kohillaan. Ja sillon se ei vaan onnistu. Jostain tarttis kaivaa se sama asenne ja tottumukset ku pari vuotta sitte, ku meleko kivuttomasti sain elopainoo vähä alemmaksi iliman sen kummempia sähäläämisiä.

Herra Pikkuherran nautinnollisia unia:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti