Leijat

...ne on ku leijailee. Eli pierut. Pessimistit pysykööt maan pinnalla. Näin sujuvasti päästiin haisevalla kielikuvalla jutun juurelle. Kuten arvata saattaa, kaikki ei oo edenny ihan yhtä ruususeen tahtiin sitten viime kirjottaman. Ei tässä nyt mittään normaalia elämää kummallisempaa oo tapahtunu, mutta pieniä pettymyksiä ja kapuloita rattaisiin. Perussettiä siis.

CASE Kääntyminen:
Tais olla ihan ihmerata se Elinan koulutusrata, kun siinä ei mitään ollu pitkäksi meneviä kohtia. Sittemmin oon teheny kääntymisestä lähinnä ongelmiin liittyviä huomioita. Elikkä semmoset kohdat, joissa pittää kääntyä ihan oikeesti tiukasti on ongelma, mikä on tietysti ihan luonnollista. Semmosia kohtia on esim. kohat, johon tullaan lujaa vaikka putkesta ja jatketaan takasinpäin tai melekeen. Tajusin vappureeneissä ProCaniksella, että Ralli ei vielä osaa reagoida siihen, että käännyn edes osittain sitä kohti. Eli mm. valssit, vastakäännökset ja jaakotus kusee. Sitten ehkä vähän yllättäen taas pyöritys, jota on tehty ehkä viis kertaa, toimikin tämmösessä kohassa aika hienosti. Toinen ylleensä toimiva on niisto. Mun liikkeen rytmin muutoksiin Ralli ei ihan vielä myöskään reagoi toivotulla tavalla. Että kääntelyreenit jatkukoot.

CASE Takaakierto:
Ralli on tullu isukkiinsa siinä, että takaakierto on kyllä niin vahvana pienessä russelikaalissa, ku vaan voi olla. Ja siitäpä seuraava reenin aihe. Nimittäin välistävetoihin ja sen sorttisiin tuleminen. Kaveri lähtee kyllä tulemaan oikeelle puolelle, mutta heti ku käännyn päästämään esteelle, tyyppi on ku silakkana jo livahtanu takas esteen taakse. Ehkä viimeaikoina on myös ollu niin paljo päällejuoksuja eikä niinkään välistä vetämistä, että noi kaks muuta on jääny Rallilla päälle.

CASE Oma rohkeus:
Sain Markolta ProCaniksella saksalaisella kommentin, että tarttis vaan rueta rohkeesti vaikeuttaan noita ohojauksia. Rallillakin rupee jonkuverran olemaan vauhtia niin ei oikeen kerkeis enää jäämään varmisteleen. Näin esimerkiksi saksalaisessa. Pitäis vaan liikkua rohkeesti eteenpäin ja palkalla vahvistaa sitä esteen suorittamista, jos ei muuten onnistu. Sama tietenki pätee muihinki ohjauksiin, mutta tuli tossa kohtaa esille.

CASE Keinu:
Mitä lie kohtalon ivaa taas. Määhän oon ihan julukisesti täällä asettanu meille tavotteen, että korkattais kisaura kesäkuun puolessa välissä. Ja oon mää siihen ihan suhtkoht uskonukkin pienestä keinukysymysmerkistä huolimatta. Mutta taispahan jäähä tää(kin) tavote saavuttamatta. Siirrettiin viime viikolla esteitä pihalle niin eiköhän vaan huomattu, että keinusta alakaa hitsaukset rakkoileen. Eli nou keinu, ennenku sille on saatu korjaustoimet tehtyä. Tuskin tapahtuu ihan parissa päivässä... Niinpä se näyttää siltä, että päästään virallisia kisoja kokkeileen ehkä joskus heinäkuun puolella ku siinähän tullee sitte jokku isot kisat Kirkkonummella ja juhannukset ja muut tielle. Noh. Ehkä me selevitään.

CASE Pompotus:
Ralli on nyt käyny pari kertaa parin viikon vällein fysioterapiassa ja vesikävelyssä. Pompotus on helepottanu sitten talaven ihan huomattavan palijon eikä siitä aiheutuvaa/sen aiheuttavvaa jumiakaan juuri oo käsittelyissä ollu. Tuskin sitä kuitenkaan koskaan kokonaan pois saa, mutta yritettään hoijoilla ja lihaksia kehittämällä saaha se pysymään joissaki rajjoissa. Tähän liittyy sitte äskösessä kohassa hienovarasesti viitattu toinen meleko varmasti saavuttamatta jäävä tavote. Taisin nimittäin joskus uhota, että johan me ny Rallin kanssa näyttelyistä vielä SA:kin hommataan. Mutta eipä siellä oo pomputtavalla kaverilla asiaa tuommosiin laatuluokituksiin. Noh. Ehkä me selevitään tästäki, koska jo meijän ohuehkoksi jääny näyttelyura oli ihan yli mun villeinten arvausten. Tosin pakkohan meijän vielä joskus on näyttelyyn yrittää mennä vähintään sitä hoota hakemaan. Jos nimittäin vielä joistaki tavotteista yrittäs pittää kiinni... :)

CASE Rico:
Taisin jossain vaiheessa (varmaan tuplanollahuuman jäläkimainingeissa) haaveilla, että Ricon kanssa koitettais vielä hommata nollia SM-kissoihin. Luppaavan alun jäläkeen meijän tulostaso on laskenu ku se kuuluisa lehemän häntä. Ongelmia on aiheuttanu lähinnä se, että Rico on ruennu aristelleen keinua ja aata. Kaippa nuo rupiaa papalla ottaan jo niveliin, ku vauhtia on kuitenki vielä ihan kiitettävästi. Tuo aristelu on kyllä johtanu välittömmään kontaktien vähentämiseen ja mietin jo viime kissoissa, että joko se olis Rico-papan aika jättäytyä agirattoilta eläkkeelle. Intoo on kuitenki enemmän ku pienessä kylässä, joten ei me nyt ihan täysin hyllylle vielä joueta. Aattelin, että jos muutamat kisat käyään niin saan minä harjotusta kolomosten rattoista ja papparainen pääsee hoitaan veriään. Sitte, jos poekansa joskus pääsee kolomosiin ja isukki on vielä vedossa, niin hyppyratoja voijaan käyä köpöttelemässä.

CASE Riemu:
Määhän olin jo ihan, että nyt Riemu kissoihin ja äkkiä, kun se on hallilla hömpsötelly niin mukavasti agilityä pitkästä aikaa. Tuo namipiilo on motivoinu sitä ihan uusiin sfääreihin. Mutta kas. Ilimeisesti hallin häiriötaso oli niin pieni, että heti pihalle päästyä hommat alako lipsuun. Taikka no, ei se nyt ihan semmosta hoomoilua oo, ku joskus aikana ennen nipsausta. Mutta mielenkiinto agilityä kohtaan oli kyllä aika masentavan pieni. Teki pyytäessä, mutta draivia ei ollu nimeksikkään. Noh. Katotaan ny mitä kesä tuo tullessaan.

Ei muuta ku leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä ;) No ehkä mun pittää lopuksi taas vähä kehuakki. Tenttiinlukemista pakkoillessa nimittäin tullee mieleen aina kaikenlaista tarpeellista. Niinpä tännään rupesin mm. opettaan noille molemmille uusia temppuja. Ralli kaipaa ehottomasti enemmän sheippausharkkoja. Se rupiaa käymään turhan noppeesti kierroksilla ja komentaan mua haukkumalla. Mutta lopettaakin kyllä rähinänsä, kuhan keksii rueta yrittään jotaki.

Riemu taas yllätti mut aktiivisuuellaan. Sille rupesin uutena opettaan tassun laittamista mun jalan päälle. Laitoin namin jalan alle ja johan rupes tapahtuun. Muistaakseni jo toisella naksauksella pääsin palakkaamaan täysin oikeesta suorituksesta eli läppäs mua tassullaan varpaille. Mää aina aliarvioin Riemua ja sen kekseliäisyyttä. Pittäis vaan reenailla enemmän näitä kotihömpöttelyjä, kun niihin silläkin riittää keskittymiskykyä melekeen rajattomasti!