On Kun Ois Syksy

Ainii, mulla onki jääny yks hupasa juttu kertomatta tässä hötäkässä. Tuossa joku aika sitte järjestin nimittäin emännälle semmosen pienen sunnuntaiaamun yllätyksen. Se lähti käyttään mua siinä kuuen pintaan pissalla. Ajatteli varmaan, että mää sitte antasin niitten nukkua vähä pitempään. Hah.

Noh, ei siinä päästy ku portaitten alapäähän, ku mää jo hoksasin, että nyt on joku kissa-pirulainen mun portaikon alla. Emäntä ei ehtiny tajuta mittään, ku kuulu vaan NAPS! Siihen se jäi seisoon hölömistynneen näkösenä portaitten viereen flexin kahava käessä, aamutakki päällä ja tukka pystysä, ku meitsi viiletti pitkin pihhaa hoitamassa mun talovahin hommaa. Oli meinaan lähellä etten teheny loppua koko kisusta, mutta sitte me tultiin pellolle ja se sai niinku kotikenttäedun se katti. Mua ku ei oo koskaan päästetty sinne pellolle niin se miukujainen kerkesi vilahtaa jollekki salareitille ja mää hukkasin jälen. Siinä mää sitte juoksentelin pitkin poikin peltua, ku emäntä viimenki teputti paikalle aamutossuisansa. En kerinny sitä sen kummemmin aatteleen, niin sehän sai mut heti kiinni tietenki, ku pitkä hihina perässä viisti.

Ei se mua siinä sitte sen kummemmin kehunu eikä torunu. Sen flexin syyhän se oli, että se katkes. Ja kehuahhan se paremmin oiski pitäny tommosesta urotyöstä. Mutta ei muuta ku takas sisälle ja nukkuun. Sit päivemmällä noi korjas sen flexin niin ei tartte pelekän lyhyen narun varassa mennä.

Riemu

PS. Onnittelut vielä täältäki kautta Ronille pääsylipusta kolomosiin! Mitä ikinä se sit tarkottaakaa, ku emäntä sano, että mulla sinne ei oo ikinä asiaa... Taitaa olla aika lopettaa Riemun lihotuskuuri ennenku mennäään sieltä kuuluisasta ojasta allikkoon. Aloin eilen katteleen meiän eteistokoreeneissä tuota kaverin selekää ja kyllä se meleko jykevältä jo näyttää. Ei varmasti oo ikinä vielä ollu nuin hyvässä lihassa. Me kuitenki "yritetään" tuota agilityäki harrastaa välillä niin ei parane ihan kauheen painavaksi päästää. Riemu joutuu (nimenomaan omasta mielestään joutuu!) kuitenki hyppään omaan korkeuteensa nähen niin korkeita hyppyjä, että en halua enenpäänsä rasittaa sen jalakojakaan. Mutta päivän lisäannos teki tehtävänsä ja saa nyt jäähä! Vaihto Hillsiin on ainaki vielä sujunu hyvin. Huomenna on eka päivä, ku se saa pelekkää Hillsiä. Sitte katellaan ja kuulostellaan, että miltä se elämä sen kans alakaa näyttää ja toivotaan parasta!

Muutama kuva Riemun lenkkipolun varrelta:

Peikon kolo?

Auringon maalaamaa

Päivänsäde ja menninkäismetsä

Emäntä