Eilenki mentii agilityä. Eilen oliki ihan sopiva keli siihen. Muutaman kerran yritti vähä ripistellä meiän ryhmän aikana, mutta eipä muuta. Se oli oikeen mukavan olonen se Elina, joka meitä koulutti. Jotenki se oli vähä pelottava tosin, ku sillä oli jotku ihme kepukat molemmissa käsissä ja niillä se loikki paikasta toiseen. Meitä oli monta meiän seuralaista siinä. Ricoki oli samassa ryhmässä, mutta Ronsku-parka pääs vaan poikkeemaan radan laialla. Mää oisin kyllä voinu luovuttaa paikkani sille ja keskittyä oleen komee, mutta eipähän nuo suostunu.
Mutta viisas kaveri se tuntu olevan se Elina niistä kepeistä huolimatta. Se sano emännälle suorat sanat. Se sano, että tämmönen munkaltanen huippuyksilö pystyy opettaan ohjaajallensa paljo. Mää ku en suostu ihan millä vaan ohjauksella tekeen niinku emäntä pyytää. Jos se tekee mokan, mä lähen vetään. Toivottavasti emäntä otti ny opikseen ja muistaa tän, eikä soimaa mua ku en mee niinku se yrittää ohjata.Senki se Elina hoksas, mitä mää oon kans emännälle yrittäny kertoo, että vähä vähempi niitä TÄSSÄ sanoja riittäis. Tai oikeestaa ne vois jättää kokonaa pois. Me mentii yks pätkä siellä sillai ihan, että emäntä piti turpansa kii ja keskitty ohjaamiseen niin sehän meni hyvin. Ehkä toi emäntäki on vielä ihan kehityskelponen tyyppi. Sillä on vaa tunnetusti nii lyhyt muisti, että saapa nähä kauanko se taas nää ohjeet pittää mielessään. Nyt mä meen sen kanssa nokkaunille. Toi ropina saa jopa mut uneliaaksi.
Riemu
PS. Harmi vaan nyt ei oo yhtään kuvaa musta, mutta tässäpä vielä muutama Rico-papasta.
Täällä Wilma surkuttelee myös tuota sadetta.. pakko mennä talon reunoja katoksen alla, ettei pisarat putoile päälle..kurjaa tollanen vesikeli..ei vesikoiraa oo sitä varten tehty!!
VastaaPoistaMulla on kyllä Rimis toinen sana sanottavana tuosta sunnuntain agilityilystä. Ensinnäki, mää odotin autossa 5 tuntia ennenku pääsin lähellekkään sitä kenttää! Sitte siellä ei tollotakkaan Marja-täti vaan joku OUTO TYYPPI keppeineen ja muutenki se oli todella epäilyttävä. Se laitto meijät tekeen vaan jotain tosi vaikeita juttuja vaikka olisin halunnu päästellä täysillä sitä koko rataa!!No sitte mulla lopahtiki into koko hommaan ja aloin väisteleen rapakoita ja sitä hullua. Kyllä mää yritin omaa emäntää mielistellä sitte loppuillan ku se vissiin pahotti mielensä mun toilailuista. Erikoinen reissu, toivottavasti ens kerralla se keppityyppi on häipyny sieltä radalta niin päästään tositoimiin. Kiitä onneas, että teidän aikana ei satanu eikä se tyyppi yrittäny ahistella sua .. - Luca
VastaaPoistaWilma: Jaa että ei se vesikoira siihen viittaakkaa? Mää ymmärrän kyllä hyvin. Sade on kamalaa ja piste. Se on vähä niinku joutus pestäväksi mutta ei liikkumallakaa pääse suihkun alta pois. Ihan hirvittävää.
VastaaPoistaLuca: No mä en kyllä ois tehny mitään, jos siellä vielä vettäki ois ollu. Mutta sepä hyvä on jos sääki oot huomannu, että ei sitä emäntää aina tartte totella! Elämä on palijo mukavampaa näin!