Löysäläisen Laulu

Tännään juhulittiin vielä vähä lissää sitä iso-isäntää. Taas oli kamalan mukavia vieraita ja Lucaki paikalla. Kuumuus meinas välillä viiä voiton niin kävin vähä lähimettissä viilentelemässä. Tulin kuitenki ihan kiltisti takasikki, ku nuo huuteli. Että oikeen mukava ilta oli taas. Sopivasti äksöniä, kavereita, lelunheittäjiä, rapsuttajia ja hyviä ruohopaikkoja vettää ittensä sammakkoasentoon. Tällä kertaa kuvvaajatki tajus, että ketkä näissä bileissä on kuvvauksellisimpiä.

Aluks meiät laitettiin pukuhuoneeseen oottaan, että kaikki vieraat oli paikalla. Nuo pelekäs, että me muka juostas autojen etteen tai peloteltas tulijoita. Mutta pah. Kaikki vieraat oli jo ennestään tuttuja ja meki niin fiksuja, että ihan turhia tuommoset varotoimet. Olihan se nyt nolua, ettei meiän annettu hoitaa vastaanottoseremonioita.

Taikka no. Fiksuja ja fiksuja. Ei ihan kaikki meistä. Nuo vanahat papathan ne vaan asusti pöytien alla ja rupesivappa siellä lelunki kanssa taisteleen. Tämmöstä väsytystaistelua ne harrasti vaan siellä ihimisten jalakoissa, ku me Lucan kanssa kateltiin kauempaa sivistyneesti.

Saapa nähä mitä mukavaa ens viikko tuo tullessaan. Ainaki huomenna on Musti & Mirri Cupin kolomas osakilipailu. Ovat vaan niin hirviän kuumaa keliä luppailleet, että en tiiä jaksanko mennä yhtään rattaa...

Riemu