Sinä ihanan tuoksuinen Nainen, joka tulit vastaani maanantai-iltapäivällä! Kirjoitan tämän koska en saa Sinua mielestäni ja haluan tavata uudelleen.
Pihalle päästessäni laitan päälleni nimikoidun takkini, jotta tunnistaisit minut helpommin. Edes takin laittaminen ei siis hidasta lähtöäni pihalle ja aamuisin herään jo varhain Sinua etsimään. Kierroksillani esitän sulavimmat ja sähäkimmät tanssiliikkeeni jokaisella merkkauspaikalla siltä varalta, että näkisit ne jostain piilostasi.
Haistelen jokaisen luminyppylän ja kaivelen maasta pienintäkin merkkiä Sinusta. Olen myös merkannut Sinulle tien luokseni pienin keltaisin sydämin. Tiristin kaikkeni, että sain sen valmiiksi.
Sisällä kuljen tuskaisena paikasta toiseen tai istun sohvani käsinojalla ja tuijotan kaukaisuuteen Sinua ajatellen. Välillä huuliltani kirpoaa syvä huokaus tai pieni ja hiljainen valitus. Kun taas lähden liikkeelle, unohdan välillä jopa varoa liukkaita lattioita vuoksesi.
Iltaisin en osaa käydä nukkumaan, koska pelkään, että juuri silloin saavut ovelleni. Nukkumisen sijaan pyydän viiden minuutin välein pihalle, jotta voisin äänimerkein antaa sinulle suuntaviittoja luokseni. Saavuthan pian ennen kuin riudun ikävästä olemattomiin!
Sinun,
Riemu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti