Rati Riti Ralla

Yksi Riemun hämmästyttävistä piirteistä on se, että jollain ihmeellisellä vaistolla se tietää aina aamulla, jos pihalla on sen mittapuulla liian kylmä. Minä ja Riemu herätään yleensä aina sen jälkeen, kun isäntä on jo lähtenyt töihin. Riemu ei yleensä nokkaansa nosta, kun isännän herätyskello soi ja kun hän toimittaa aamupuuhansa ja poistuu. Sitten taas, kun minä alan heräillä viimeistään kahdeksan maissa, Riemu yleensä ponkaisee nojatuolistaan/kopastaan jo ennen kuin kerkiän ylös. Kuitenkin niinä aamuina, kun pihalla on yli 13 astetta pakkasta, Riemu ei lotkauta korvaansa myöskään minun aamupuuhille ja ulkovaatteitten pukemiselle. Yleensähän Riemu lukee jo melkein jokaisesta vessaan menosta, että nyt lähetään pihalle. Mutta ei, jos pihalla on kylmä, saan turhaan huudella ja maanitella Riemua eteisessä. Sellaisina aamuina joudun sydän syrjällään raastamaan pinseriparan lämpöisiltä yöuniltaan ja taluttamaan kaverin ovelle. Yleensä vielä muutamat ensimmäiset askeleet ulko-oven toisella puolellakin kaipaa vähän avitusta, mutta sitten silmissä välähtää ja Riemu päättää selviytyä tästäkin koitoksesta. Se mennä päkittää meidän normaalin aamulenkin, eikä jää epäselväksi mihin suuntaan viimeisestä risteyksestä lähdetään. :)

Emäntä

Hmph. Kyllä tätä pakkasta jo mun puolesta ois nautittu tarpeeksi. En tykkää. On NIIIIIN tylsää, mutta en mää kyllä pihallakaan halua olla. Tässäpä siis pakkaspäivän ratoksi: Pienen Pinserin Parhaat tavat viettää aikaa, kun lämpömittari ulkona näyttää yli -15 astetta.

1. Nukkuminen. Aamulla ei varsinkaan tekis mieli ulos. Eikä kyllä päivälläkään. Eikä illalla.

2. Syöminen. Ainahan se on kivaa, mutta erityisesti pakkasilla. Pysyy hyvin lämpimänä.

3. Nukkuminen. Tuleepahan kerättyä energiaa tuleville päiville.

4. Telkkarin kattominen. Harmillisen vähä sieltä tulee koiraohjelmaa. Oikeestaan kannattaisin kokonaisen koirakanavan perustamista. Telkkariyhtiöitten isot pamput: idea vapaasti käytettävissä.

5. Nukkuminen. Erityisen mukavaa se on kaverin kanssa.

6. Vaativa tuijottaminen. Tehosteena voi heiluttaa häntää tai huokailla äänekkäästi. Tämä on mun lemppari oikeestaan. Teen sitä paljon, vaikka en aina itekkään tiiä, että mitä vaadin. Saa sillä ainaki huomioo, monesti.

7. Possun riepottelu. Joskus leikin, että yritän pelastaa sitä tippumasta jyrkänteeltä, mutta useimmiten vaan leikin lääkäriä, jonka pitää poistaa possulta korvat ja kaikki muut ulkonevat osat.

8. Pysähtyneet hetket possun kanssa. Nää on niitä hetkiä, kun ei muista, mitä oli tekemässä.

9. Nukkuminen ja nuokkuminen possun kanssa. Joskus mua alkaa nukuttaa kesken leikin. Tai tuijotuksen. Ja joskus otan possun unikaveriksi ja kerron sille iltasatuina mun unohtumattomimpia seikkailuja.

10. Paikalla olijoiden ärsyttäminen. Tämä onkin mukavaa puuhaa, eikä ollenkaan tylsää, mutta tämä on tietty mahollista, vaan jos paikalla on koirakavereita.

11. Patsaiden esittäminen. Tässä kuvassa olen silmää iskevä sfinksikoira. Myös tähän kuuluu vaativa tuijotus, mutta tässä tapauksessa se tehdään kauempaa kuin kohdassa 6. ja ilman hännän heilutusta.

12. Kesästä haaveileminen. Tulis jo kesä ja kärpäset. Kärpäsiä on kiva ottaa kiinni ja kesällä pieni pinseripoika on onnellisimmillaan, kun saa juosta pihalla kamujen kanssa pitkän päivän. Huokaus.

Riemu