Kauhee krapula. Oon kyllä emännälle taas tästäki reissusta katkera vielä pitkään. Aamulla mentiin taas tapaamaan meiän lääkärisettää. Mun silimä ku alako uusiks näyttään ei niin hyvältä n. viikko tippojen loppumisen jäläkeen. No siellä taas väänneltiin ja käänneltiin mun luomia. Olin ihan kiltisti kait. Ja miten mut palkittiin? No persuuksiin iskettiin piikki, joka veti ihan veteläks ja nukuttaa vieläki.
Mulle tehtiin kuulemma joku penslaus molempiin silimiin. Mun silimäluomet oli kuulemma molemmat "hiekkapaperia" alapuolelta. Nää kovat pakkaset ja varsinki niihin yhistyneet kamalat tuulet on kuulemma aiheuttanu samanlaisia tappauksia täälläpäinki palijo viime aikoina. Muutama mun kamuistaki on käyny saman operaation läpi pari viikkoo sitte.
En meinannu taas antaa periksi sille nukutusaineelle millään. Mutta sitte ku annoin niin nukkuinki monta tuntia. Emäntä käytti heti tilasuutta hyväksi ja leikkas multa kynnet ja putsas korvat ajan kanssa. Niin ja teippas toisen korvan, ku se aukes aamulla. Että taas lähti teippikausi käyntiin.
Oon kunnolla herräilly vasta nyt illalla. Oon tässä illasta vähä vikistelly ku hemmetti ku harmittaa, että hyvä päivä meni ihan pelastusarmeijalle. Emännän vapppaapäiväki vielä. Ja onhan nuo silimätki vähä kummallisen tuntuset ku niitä on ronklattu. Täytyypä toivua, että pysyvät nyt kunnossa.
Saapa nähä sitte miten käy tuon Voittaja-reissun. Se lääkärisetä sano, että lääkkeitten puolesta ei pitäs olla estettä. Nukutusaineen varoaika on 7 päivää ja tipoilla muutama päivä. Että terve mun pittäis olla sillon, mutta emäntä vähä eppäili, että en välttämättä oo muuten näyttelykunnossa. Tuosta ku on jonku verran lähteny karvaa tuosta toisen silimän ympäriltä. Että katellaan ens viikolla. Emäntä tuossa miettii, että miten tämmösessä tilanteessa, että kirjottaisko kukkaan lääkäri poissaolotojistusta, ku tavallaan on terve, mutta ei kuitenkaa ihan näyttelykuosissa ulukonäöllisesti. Aikamoinen summa siinä menee ihan omasta eestään, jos ei sinne voi lähtiä eikä saa tojistusta.
Emäntä kuulemma jäis mieluusti noista geimeistä pois, ku sillon tuota tenttihässäkkää. Mutta kyllä mää haluaisin jo nähä vähä kavereita ja päästä kattoon, että millanen shou se oikeen on. Aika näyttää miten käy. Nyt mää kyllä painun pehkuihin. Siis oikeesti sänkyyn. Saavat luvan hyväksyä tämmösen koetuksen jäläkeen. Ja aika viliposaki täällä on.
Riemu
Jep. Toivottavasti alakais nää vastonkäymiset ainaki Riemun kans tältä syksyltä olleen ohi. Ei oo ihan putkeen menny muutkaan jutut täällä niin nää tuntuu taas niin ylivoimasen issoilta asioilta, vaikka nyt tällä erää on kohtuuella hoitunukki. Muttaettä ei tosiaan kaks talavee vuotavia korviakaa näköjään riittäny. Saapa nähä onko tää sitte meillä lopunikänen vaiva. No onneks tohon teippaamisseen on tottunu, mutta tuo veripisaroitten hinkaaminen seinistä käy hermoille.
Vähäsen Väsähtänyt Emäntä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti