Tylsää, tylsää, tylsää. Pimeetä ja ikävää.
Emäntä vaan käy töissä tai koulussa ja sit ku se on kotona, se vaan istuu tai makaa kirja nokan eessä. Sillä on kai niitä jotain ihime tenttejä tässä menossa, ku se on niin pahantuulinenki välillä. Mää autan tietty parhaani mukkaan, ku on se kuitenki mun emäntä. Liimauvun kylykeen sohvalla ja leppuutan nokkaani sen papereitten päällä. Tai sitte kaivan lelulaatikosta kaikki luut ja lelut ja heittelen niitä sen lähistöllä. Varma tapa saaha se hymmyileen on mennä sen etteen seisoon, pistää nokka sen jalalle, tuijottaa sitä ja heiluttaa häntää. Että ei se sentään ihan myrtsiksi mun kans voi rueta.
Reenaan ei olla päästy, ku pihalla on liukasta tai loskaa ja meiän talavipaikka valamistuu vasta joulukuun puolessa välissä. Jyväskylän näytelmätki jäi välliin mun silimätulehuksen takia. Plaah. Samoja vanahoja lenkkejä kierrellään. Onneks sentään välillä käy noita vieraita niinku Ronsku porukoineen katkaseen emännän pänttäämisen ja sit oon välillä kylläilly Ricon luona.
Mutta tässäpä tämmönen pikajuttu vaan. Emännällä on taas kiire lukemaan. Ja mulla syömään. Maha on onneks jo ok, mutta tuo laittiruoka ei oikeen tunnu tekevän mua kylläseks.
Riemu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti