Tätähän tää sitte taas on. Emännällä alako koulu heti niien reissun jäläkeen. Lisäksi se käy muutamana päivänä viikosta töissä. Isäntähä on töissä melekeen joka päivä. Kauheen vähä niillä on ennää aikaa mulle... Mää oon ihan pieni syksynen raasu vaan...
Olin siis "mummulassa" Ricon ja sen isännän ja emännän elämää sulostuttamassa reilun viikon tuossa joku aika sitte. Täytyy kyllä sanua, että eipä juuri ikävä kerinny ommaa isäntää ja emäntää olleen. Roni tai Luca kävi joka päivä mua moikkaan ja vedettiin pihalla oikeen sydämmen kyllyyestä. Rico tietenki ärrimurreili niin, että joinaki aamuina pääsin iso-isännän kans lenkille ihan kaksin, ku Rico ei suostunu lähteen. Kaikin puolin oli oikeen mukava hoitoreissu. Iso kiitos vaan sinne "mummulan" suuntaan ja Ronin ja Lucan emännille!
Kyllähän siihen hoitoreissuun muutama kolttonenki sattu. Iso-emäntä ei oikeen oo tottunu mun kaltaseen voimanpessään niin määhän vejin sen kummoon yhellä lenkillä. Emäntä siittä kamalasti naputti, ku kuuli. Mutta ku nuita kissoja hyppii täällä ihan miten sattuu. Sitte me otettiin Lucan kans kans vähä yhteen tuolla agilitykentällä. Se yrittää vissii isotella mulle, ku se mielestään muka on jo aikuinen. Mutta turha tulla mulle mittään yrittään. Pari pientä rupee siittä kahakasta jäi muistoksi. Katu-uskottavuutta vähä.
Noi kissat on muuten käyny näin syksyllä ihan mahottomiksi. Hyppivät pitkin poikin MUN pihhaa. Yritä niitä täältä sisältä sitte ikkunasta ajjaa matkoihinsa. Sitte semmosia mielenkiintosia pehkoelläimiä on ilimestyny kans tohon lenkkitien varrelle. Emäntä kyllä väittää niitä lampaiksi, ja että ne on ollu siinä kevväästä asti, mutta ei varmana oo. Kai mää ne nyt oisin huomannu... Mutta niille pittää kans vähä pörhistellä ohi kulukiessa ja mieluusti mää vähä ajjaisin niitä takkaaki!
Tässäpä nää enimmät tältä kertaa. Kai mun vaan tarttee tästä taas rueta yrittään jompaa kumpaa nuista pihalle.
Riemu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti